Tavoitteet

Coaching, Wellness

Motivaatiosta voimaa


No Comments

Eletään taas synkintä vuodenaikaa. Ulkona on lähes aina pimeää. Ainaisen hämäryyden lisäksi mielialaa latistaa jatkuva kosteus. Etelässä on turha nauttia lumisesta maisemasta. Sen sijaan marraskuu rämmitään jatkuvassa vesisateessa tai korkeintaan kahlataan rännässä ja loskassa. Jatkuva pimeys väsyttää. Korkea kosteusprosentti pitää meidät tasaisen kylminä ympäri vuorokauden. Kesäaika on mennyttä aikaa ja siirtyminen talviaikaan lisää sekavuutta vuorokausirytmissä.

Näiden tekijöiden summana alkaa helposti motivaatio katoamaan kaikesta tekemisestä. Kaamoksen keskellä mikään ei oikein tunnu mielekkäältä ja mihinkään ei tunnu riittävän energiaa. Aamulla herää ja toivoo jo, että olisi ilta ja pääsisi takaisin lämpimään petiin jatkamaan talviunta. Kuulostaako tutulta?

Tässä postauksessa kerron mitä motivaatio on ja miten sitä pystyy vahvistamaan heikoillakin hetkillä.

 

Tavoite ohjaa tekemistä

Tämän lauseen totesin jo yhdessä aikaisemmassa postauksessani. Tavoite ohjaa tekemistä AINA. Kyseistä lausetta voisi vielä jatkaa, että unelmat antavat polttoainetta päivittäiseen tekemiseen. Tuo lause pyörii hyvin pitkältä kaikessa omassa tekemisessäni – etenkin valmentamisessa. Mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Tavoite, oli se sitten lyhyen- tai pitkänaikavälin tavoite, ohjaa kaikkea tekemistä. Oli sitten tavoitteenasi tehdä tämän päivän treeneissä enemmän maaleja kuin eilisissä harjoituksissa tai vaikka parantaa myyntilukuja edellisestä työpäivästäsi. Tavoitteen asettamisen jälkeen toimit siis sen mukaan. Mietit, toimit ja käyttäydyt sen mukaan, jotta esimerkiksi myyntilukusi nousevat sitten viime kerran.

Tavoitteita on hyvä olla ja pitääkin olla. Mielellään jopa joka päivälle. Se, että niihin pääsisi ja niitä jaksaisi tavoitella päivästä toiseen vaativat energiaa, polttoainetta – unelmia. Unelma voi olla se suurin tavoitteesi. Saatat miettiä sitä jopa päivittäin. Teet kaikkesi, jotta unelmasi toteutuvat, vaikka se voi tuntua joskus kaukaiselta. Kun uskallat unelmoida, niin saat siitä virtaa joka päiväiseen tekemiseesi. Pointtina on se, että tajuat miksi asioita pitää tehdä. Miksi herään aamulla? Miksi käyn töissä? Miksi pitää raahautua treeneihin?

halti.jpg
Mikä sinua motivoi?

 

Motivaatio päivittäisessä tekemisessä

Tavoite ohjaa meidän tekemistä ja motivaatio saa meidät tekemään sekä toteuttamaan. Tavoitteet ja motivaatio kulkevat lähes aina käsikädessä. Otetaan esimerkki painoa pudottavasta henkilöstä. Henkilön X unelma on painaa 50kiloa vähemmän. Hän asettaa tavoitteeksi pudottaa tuo kilo määrä vuoden kuluessa. Tammikuussa heti uudenvuoden jälkeen homma on alkanut paremmin kuin hyvin. Yhdessä kuukaudessa painoa on pudonnut 12kiloa ja kaikki tuntuu hyvältä sekä palkitsevalta. Aikaa kuluu ja maaliskuussa samainen henkilö huomaa, ettei paino enää putoa samalla tahdilla. Treenit kovenevat, ruoka-annokset pienenevät, mutta mitään muutosta ei juuri tapahdu. Huhtikuussa koko projekti on unohdettu ja kuopattu. Unelmat ja tavoitteet olivat taustalla, mutta motivaatio loppui. Miksi tämä sama kaava toistuu niin usein?

Heikolla hetkellä ihmismielen on yleensä helpompi luovuttaa kuin jatkaa. Heikolla hetkellä kannattaakin miettiä, miksi ryhdyin tähän alun perin. Mieti ja listaa ne positiiviset asiat, jotka saivat sinut lähtemään kohti tavoitettasi. Välillä on hyvä pysähtyä ja palata taaksepäin omassa historiassa. Sieltä saattaa löytyä paljon vastauksia sekä voimavaroja nostattavia tekijöitä.

halti2.jpg
Välillä matka voi tuntua raskaalta ja rakkaiselta

Yrittäjyys osaa välillä olla aika helvetin raskasta. Joskus yrittäjänä koen, ettei tässä ole mitään järkeä. Samat vähäiset eurot voisi tienata paljon vähemmällä stressillä. Mennä tekemään vaikka duunia kellokortilla, niin olisi aina vakiotyöajat ja kuukausiliksa olisi myös aina vakio. Töissäkään ei tarvitsisi miettiä juuri mitään. Painaa tuotantoa kuin robotti. Näin hetkinä mietin miksi tähän ryhdyin ja mikä minua alun perin motivoi. Tämä keino auttaa meikäläistä paljon ja olen myös huomannut, että se toimii niin työelämässä kuin urheilussakin. Kokeile!

Mikä on tavoitteesi?

Miksi haluat sitä?

Miksi haluat juuri sitä?

 

Mikä motivoi?

Motivaatioon vaikuttaa moni tekijä. Tavoitteet, omat mieltymykset, omat vahvuudet ja heikkoudet, esimiehet, valmentajat, johtavat, palkkio, keppi, porkkana, etc. Mieti siis mitkä asiat motivoivat juuri sinua. Mistä saat voimavaroja omaan päivittäiseen tekemiseesi?

Onko tavoitteesi realistinen? Jos unelmasi tuntuu kaukaiselta tai sen saavuttaminen vie paljon aikaa, niin pilko se osiin. Aseta riittävän lyhyitä ja realistisia tavoitteita itsellesi. Välitavoite voi olla hyvinkin lyhyt. Luo jokaiselle viikolle tai jopa jokaiselle päivälle omat tavoitteet. Tämä on tehokas keino ylläpitämään motivaatiota, koska silloin koet riittävän usein onnistumista!

Työelämässä motivaatioina toimii useimmiten raha. Tehdään tietty aika tiettyä tehtävää ja siitä saadaan palkkioksi tietty summa euroja. Raha on yleensä huono motivaattori, koska se vie itse tekemisestä pohjan. Teet vain ansaitaksesi. Kokeile miettiä asia joltain toiselta kantilta. Mikä muu sinua mahdollisesti työssäsi motivoi kuin raha? Se voi olla mikä tahansa! Yrittäjänä meikäläistä ei juuri raha motivoi. Sen olen matkalla oppinut, että sama se paljonko tässä hommassa tienaa, sillä verottaja vie lopulta kuitenkin kaiken vähäisen mitä lapaan jää. Eniten saan motivaatiota vapaudesta. Saan tehdä asioita, joista nautin ja saan toteuttaa itseäni. Nämä motivoivat ja antavat virtaa omaan päivittäiseen tekemiseeni.

pöyris
Minua motivoi vapaus tehdä ja toteuttaa itseäni

Valmentajat ja esimiehet. Motivoitteko riittävästi alaisianne? Yleensä, kun asiat ovat menneet päin persettä, niin siitä kuulee kyllä kaikki. Valitettavasti onnistumisen hetkellä siitä kuulee hyvin harva, jos kukaan. Tärkeintä ei ole puuttua virheisiin tai epäkohtiin, vaan onnistumisiin. Porkkana on aina parempi motivaattori kuin keppi.

Kenen tahansa on myös hyvä tiedostaa rehellisesti asiat, jotka vievät motivaatiota. Listaa siis negatiiviset asiat. Esimiehen tai valmentajan on myös tunnettava riittävän hyvin joukkueensa, jotta tietää roolittaa yksilöt oikein. Tunne itsesi ja ympärillä olevat, niin saat itsestäsi sekä muista parhaan mahdollisen irti.

Mikä sinua motivoi?

Mistä asioista saat voimavaroja tekemiseesi?

Mitkä asiat puolestaan vaikuttavat negatiivisesti tekemiseesi?

Näe motivaatio energiana tai polttoaineena. Se kuluu jatkuvasti käytössä, mutta sitä voi myös tankata jatkuvasti. Opi tuntemaan itsesi ja tiedosta mitkä asiat kuluttavat ja mitkä puolestaan täydentävät motivaatiotankkiasi.

Kaksi hiirtä putosivat kermasankoon. Ensimmäinen hiiri antoi periksi ja hukkui kermaan. Toinen hiiristä ei halunnut antaa periksi, vaan taisteli ja rimpuili kaikilla voimillaan. Lopulta kerma muuttui voiksi ja hiiri nousi sangosta ulos vapauteen. Kumpi hiiristä sinä olet?

Coach T

Coaching, Wellness

Henkinen valmentaminen


No Comments

mmeentlaa.jpg

Mitä on henkinen valmentaminen? Sitä meikältä on viime aikoina kysytty useasti. Sitä olen myös aikoinaan miettinyt paljonkin kirjoittaessani opinnäytetyötäni aiheesta psyykkinen valmennus juniorijääkiekossa. Henkinen valmennus ja valmistautuminen on kiinnostanut meikäläistä lähes tulkoon aina. Syventyessäni aiheeseen opiskelin henkisten ominaisuuksien perusteita paljon, keskustelin alan parhaiden kanssa sekä haastattelin lukuisia ihmisiä. Ehkä parhaiten henkisen valmentamisen idean kiteytti jääkiekko valmentaja Karri Kivi, jolle soitin saadakseni kysymykseeni vastauksen.

Alle 20 vuotiaiden maailmanmestari valmentaja Karri Kivi totesi (puhelinhaastattelu 11.2.2014) ettei psyykkinen valmennus ole hienoja sanoja, vaan tekemistä ja itsensä kehittämistä. Hän kertoi esimerkin, että pelaajan nostaessa punttisalilla paljon rautaa, niin silloin pelaaja tuntee itsensä vahvaksi. Kivi ei ole esimerkiksi koskaan testannut pelaajiensa psyykkisiä ominaisuuksia eikä “usko” psyykkisen valmennuksen malleihin, kuten rentoutukseen. Sen sijaan hän antoi ymmärtää, ettei psyykkisellä valmennuksella ja itse valmentamisella ole selkeää rajaa tai merkittävää eroa. Kiven mukaan valmentaminen on esiintymistä ja oleellinen kysymys on kuinka inspiroida ympärillä olevia.

Kokonaisuus

Lähtökohtana on kokonaisuuden ymmärtäminen. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että psyykkiset tekijät vaikuttavat fyysisiin ja päinvastoin. Mikäli ihminen on fyysisesti hyvässä kunnossa, niin yleensä hänen pääkoppansa on myös kunnossa. Ihmisen ollessa henkisesti äärimmäisen vahva, niin silloin hän saa itsestään helposti normaalia enemmän irti ja pystyy tätä kautta parempiin suorituksiin.  Kokonaisuus on aina otettava huomioon! Oli kyseessä sitten fyysinen treeni tai mentaali harjoitus.

Kehittyäkseen on ymmärrettävä perusteet. Aivan kuten fyysisessä harjoittelussa on ymmärrettävä fysiologiset faktat, perusteet. Mikäli haluat parantaa kestävyyttäsi, niin on tiedettävä, miten sitä kehitetään. Tai tavoitteen ollessa maksimaalisten rautojen nostelu sekä ennätysten rikkominen, niin on tajuttava mitä näiden eteen on tehtävä.

Sama laulu henkimaailman asioissa. On ymmärrettävä perusteet. Mitä on esimerkiksi itseluottamus ja miten sitä pystyy vahvistamaan? Perusasioiden kautta asiaa voidaan viedä kohti käytäntöä – yksilöä. Kokonaisuuden ja onnistumisen kannalta olennaista on tuntea itsensä tai valmennettava.

Kartoitetaan vahvuuden sekä heikkoudet, josta saadaan kuva kehityskohteista. Esimerkkinä taas itseluottamus. Mikäli olet treeneissä hyvinkin itsevarma ja suoritustaso säilyy korkealla, mutta pelissä tai kisasuorituksessa muutut epävarmaksi, niin mitä silloin voidaan tehdä? On löydettävä klikit siihen, mitkä heikentävät suoritusta kilpailusuorituksessa. Itseluottamuksen voi esimerkiksi romuttaa liian suuri jännittäminen ennen tuota H-hetkeä tai kisapaikka voi erota epäsuotuisasti treeniolosuhteista. Syitä voi olla monia ja mitä erikoisempia!

Epäkohdan löytymiseen voi mennä paljon aikaa ja yritystä. Tässä on äärimmäisen tärkeää oman itsensä perusteellinen tunteminen sekä rehellisyys. Tuon epäkohdan löytämisen jälkeen itse asian korjaaminen voidaan aloittaa.

Kaikki vaikuttavat kaikkeen

Mieltä pystyy harjoittelemaan samalla tavalla kuin lihasta. Asiat vaativat lukuisasti toistoja, jotta niistä tulisi automaatioita. Ihmisen fysiologia toimii ketjuna, eli kaikki vaikuttavat kaikkeen. Toisin sanoen pelkällä pakaratreenillä ei saavuteta pitkässä juoksussa muuta kuin epätasapainoa kroppaan. Fyysisen suorituskyvyn parantamisella on treenattava järkevästi, laadukkaasti ja monipuolisesti! Samalla tavalla toimii myös mieli. Henkiset ominaisuudet kulkevat aina käsi kädessä.

Itseluottamus olkoon vielä kerran esimerkkinämme. Itseluottamus on varmuutta, uskoa omiin kykyihin ja omaan tekemiseen sekä ylpeyttä. Itseluottamus on psyykkinen ominaisuus, jonka avulla urheilija pystyy saavuttamaan tavoitteensa. Mikäli taas tavoitteet ja tavoitteenasettelu ovat pielessä ja yksilö kokee jossain vaiheessa tavoitteensa mahdottomiksi, niin hänen motivaationsa alkaa hajota, joka puolestaan vaikuttaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja tätä kautta suoritustason laskiessa alkaa itseluottamus pikkuhiljaa hajota atomeiksi.

Kaikki vaikuttavat kaikkeen! Siksi on tärkeää ottaa huomioon mahdollisimman monta seikkaa.

menttaa.jpg
Uskalla unelmoida sekä asettaa tavoitteita

Tavoite ohjaa tekemistä

Psyykkisen valmentamisen yksi tehokkaimmista välineistä on tavoitteenasettelu. Tavoite ohjaa AINA tekemistä ja unelmat antavat päivittäiseen tekemiseen polttoainetta! Tavoiteet ja unelmat voivat olla mitä vain. Se voi olla tarunhohtoiset kolme kirjainta NHL tai se voi olla vaikkapa ylennys duunissa, uusi koti, parempi fyysinen kunto, timanttinen sixpack, etc. Lista on loputon.

Tavoitetta asettaessasi kannattaa kysyä itseltään miksi haluan tuota. Tämän jälkeen kysy itseltäsi vielä miksi haluan juuri tuota. Vasta näiden jälkeen alat laatimaan sotasuunnitelmaa kuinka tavoitteisiin pääset.

Mieti siis tavoitteesi tarkkaan! Tavoitteita on monenlaisia. Ne voivat olla unelmia tai lyhyitä välitavoitteita. Mieti askel askeleelta omat tavoitteesi. Itselläni on aika selvät tavoitteet elämässä ja oon rakentanu selvät välitavoitteet miten tuohon päätavoitteeseen tulen pääsemään. Lisäksi valmistaudun asioihin mahdollisimman hyvin ja esimerkiksi jokaiselle työpäivälleni asetan omat tavoitteet. Suosittelen tekemään asioita tavoitteellisesti eikä vain mennä tekemään asioita. Iso ero!

Huomenna matkaan pääkaupunkiseudulle puhumaan tavoitteista sekä tavoitteenasettelusta paikalliselle juniorijoukkueelle. Odotan suurella mielenkiinnolla tuota tapahtumaa sekä koko projektia ja yhteistyötä kyseisen seuran kanssa. Siitä tulen kertomaan tarkemmin myöhemmin lisää sekä päivittelen jatkossa tuon projektin etenemisestä!

Loppuun vielä vastausta tämän postauksen ensimmäiseen kysymykseen. Psyykkinen valmennus on kokonaisuuksien hahmottamista ja yksilön huomioimista. Yksilöä tuetaan ja rohkaistaan, jotta tämä voisi kehittyä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aivan kuten Karri Kivi totesi minulle, ettei psyykkinen valmennus ole hienoja sanoja, vaan tekemistä, itsensä kehittämistä.

Mikäli haluat ohjeita henkiseen harjoitteluun tai duunipaikallanne on vielä TYHY-päivä vailla ohjelmaa, niin ottakaa yhteyttä tästä!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikki rakkaat siskot ja veljet! Olkoon voimavarat kanssanne!

Rakkaudella,

Coach T

profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi