Fysikaalinen Hoitopaikka yhteistyöhön!

Sieppaa.JPG
Fysikaalinen Hoitopaikka

Ilo ja kunnia julkistaa uusi yhteistyökumppani. Voimavarat Coaching & Wellness yhteistyöhön Fysikaalisen Hoitopaikan kanssa! Lahden Paavolassa toimiva yritys on ollut toiminnassa jo yli 30 vuotta, joten on hienoa saada näinkin arvokasta kokemusta sekä osaamista rinnalle.

Fysikaalinen Hoitopaikka on toiminut vuodesta 1987 lähtien. Kuntoutustiimissä toimii 7 fysioterapeuttia, 2 toimintaterapeuttia sekä hieroja-vyöhyketerapeutti. Hoitopaikka tarjoaa korkealuokkaisia ja turvallisia fysio-, lymfa- ja toimintaterapiapalveluita sekä akupunktiota, hierontaa ja vyöhyketerapiaa. He panostavat jatkuvaan koulutukseen kuntoutustiimissään ja heidän tavoitteenaan on yksilöllisen kuntoutuksen kautta hyvinvoiva asiakas. Palveluihin kuuluuvat myös kotikäynnit.

logo

Kaikki Voimavarojen valmennettavat ovat oikeutettuja saamaan alennusta fysioterapiapalveluista! Yhteistyö mahdollistaa entistä paremman palvelukokonaisuuden ja tehostaa entisestään yksilökeskeistä valmentamista.

Lue lisää Fysikaalisesta Hoitopaikasta, TÄSTÄ!

voimavarat_logoiso

 

Advertisements

Valmentajan vastuu

DSC_0422.jpg

DSC_0421.jpg

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Ilman teitä ei olisi mitään, joten hattu päästä ja nöyrin kiitos sekä kumarrus. Kaikilla meillä on omat vastuumme sekä velvollisuutemme. Olit sitten äiti, sisko, koira, putkimies, poliisi tai mikä ikinä tahansa. Pyrin nyt hieman avaamaan työtäni sekä siihen ja yleisesti valmentamiseen liittyviä vastuita.

Tulosvastuu

Onko valmentaja vastuussa yksilön tai joukkueen tuloksesta? Mielestäni ainoa vastaus on kyllä. Valmentajan tehtävä on kehittää yksilöä tai ryhmää nousujohteisesti ylöspäin ja saada maksimaalinen tulos irti. Siinä keskeinen ideologia. Tietysti on paljon muitakin tehtäviä ja loputtomasti eri keinoja ja työkaluja millä saadaan haluttu kehitys aikaan sekä ulos mitattua toivottu tulos. Niistä joskus myöhemmin, nyt keskitytään vastuisiin.

Oli laji tai tavoite sitten mikä tahansa, niin yllä mainittu kaava pätee. Oli valmentaja sitten urheiluvalmentaja, ravintovalmentaja, taitovalmentaja, mentaalivalmentaja, personal trainer, etc. Nykyään on muuten aivan perkeleesti eri valmentajia! Se on mun mielestä siisti juttu, että pystyy erikoistumaan tiettyyn juttuun, jolloin pystyy pelaamaan juuri omilla vahvuuksillaan!  Pointtina kuitenkin, että sama se mikä valmentaja olet, niin vastuullasi on luoda optimaalinen kehitys sekä saada haluttu tulos (=tavoite) täyteen.

Prosessi

Lähden perkamaan tätä kahdella eri esimerkillä. Otetaan ensin mallinäyte personal trainer maailmasta. Usein olen kuullut toisilta valmentajilta, miten haluttua tavoitetta ei ole saatu aikaan. Tavoite ollut esimerkiksi pudottaa x määrä painoa. Homma alkanut hienosti ja valtavalla draivilla painettu duunia. Paino pudonnut hienosti alussa, mutta kehitys stopannut ja sitten aletaan etsimään syytä. Valitettavan usein olen kuullut, että toi mun valmennettava ei tee sitä eikä tätä eikä myöskään noudata hänelle laadittua ruokavaliota. Eli tässä valmentaja vierittää epäonnistumisen valmennettavan päälle. Mitä helvettiä? Tässä kohtaa olisi aika katsoa syvälle sinne peiliin ja kysellä mikä mennyt vihkoon ja miten sen voi korjata. Valmentajana sun tehävä on saada motivaatio pysymään korkealla hyvinä ja heikkoina hetkinä. Se vaatii paljon aikaa, tukemista, välittämistä ja sopivasti vittuilua. Liian monesti tuudittaudutaan siihen, että annetaan kasa ohjelmia (treeniohjelmat, ruokavaliot) ja sitten vain kädet taskuihin ja odotellaan ihmeen tapahtumista. Ensinnäkin tuo ei ole valmentamista vaan ohjaamista. Valmentajalla ja ohjaajalla on merkittävä ero.

Painonpudotus on monella nykypäivänä tavoitteena. Se on myös tosi arka asia monelle. Mikäli yksilö asettaa itselleen tavoitteeksi pudottaa painoaan esimerkiksi -30kg, niin se on hieno juttu tottakai, mutta myös valtavan iso muutos monellakin tavalla. Elintapoihin tulee isoja muutoksia. Liikunnan ja yleisen aktiivisuuden lisääminen, ruokailutottumusten muuttaminen, unenlaatuun keskittymistä, etc. Tosi isoja asioita, joiden omaksuminen ei yleensä tapahdu ihan hetkessä. Henkisesti myös raskasta laittaa omia rutiinejaan uusiksi sekä kaikki muu mitä kropalle tapahtuu matkan aikana. Iso painonpudotus prosessi voi kestää kuukausia tai jopa vuosia, joten on sanomattakin selvää kuinka paljon mielialat ja motivaatiot heittelevät tuon aikana. Valmentajan vastuulla on tietysti laatia suunnitelmat kuinka tavoitteeseen päästään, mutta noiden lisäksi motivaation ylläpitäminen on täysin koutsin vastuulla. Etenkin vastoinkäymisten osuessa kohdalla. Heikkoina hetkinä huomaa hyvän valmentajan.

Aina ei riitä, että tehdään suunnitelmat ja treenataan kerran viikossa ohjatusti oksennuskurkussa. Valmennettava vaatii myös paljon huomiota ja jatkuvaa tukemista. Tärkein asia, jonka olen oppinut valmentamisesta on välittäminen. Valmennan sitten PT-valmennettavaani, kiekkojoukkuetta, pienryhmää tai yritysporukkaa, niin välittäminen on numero yksi. Jos aidosti näytät kuinka paljon välität yksilöstä ja heittäydyt itse täysillä mukaan, niin se on se juttu mikä kantaa pitkälle. Välitä ja kuuntele aidosti yksilön tarpeet. Tuo ohje toimii myös aika hyvänä elämän ohjeena!

Case Marjamäki

Sitten toiseen esimerkkiin. Huippu-urheilussa valmentaja on aina numero yksi lähtijä, jos tulosta ei tule. Taas on se aika vuodesta, jolloin koko kansaa kiinnostaa taas jääkiekko ja Pariisissa pelaavat leijonamme ovat se juttu tällä hetkellä. Itse olen lähinnä sivusilmällä katsonut pelejä, joten en pysty sen tarkemmin ottamaan asioihin kantaa. Tilanne on kuitenkin se, että koko kansa vaatii A-maajoukkueen päävalmentajalle potkuja. Jotkut haluaisivat sen tapahtuman jopa kesken turnauksen. Pommin varma totuus on se, että koko leijonien kausi on ollut tuloksellisesti surkea. Otantana tässä syksyn World Cup, EHT-pelit sekä meneillä oleva MM-turnee. Marjamäki on aika lailla lähtötelineissä ja joutunut aivan helvetilliseen ajojahtiin. Paine on aika iso tuossa kattilassa eikä hirveästi kateeksi käy tällä hetkellä. Mikäli haluttua kehitystä ei saada aikaan ja tulos jää heikoksi, niin valmentaja potkitaan pihalle. Onko asia aina näin mustavalkoista?

En nyt ota kantaa yllä olevaan asiaan, vaan haluan nyt muistuttaa yhdestä seikasta. Ajasta. Asiat ja muutokset eivät tapahdu hetkessä ja oli kyseessä sitten kuka tahansa johtava huippuammattilainen, niin myös valmentajat tarvitsevat aikaa.

Käytetään esimerkkinä vaikkapa Suomen kiekkomaajoukkueen menestystä MM-kisoissa. Uusi valmentaja on kohdannut lähes aina tuloksellisesti heikon ensimmäisen kauden. Vuosina 2003-2017 maajoukkueella on ollut yhteensä kuusi eri pääkoutsia. Westerlund, Summanen, Shedden, Jalonen J, Jalonen K ja nykyinen Marjamäki. Jokaisella heistä on ollut tuloksellisesti heikko ensimmäinen kausi, mutta kehitys on pysynyt hyvänä ja tulos parantunut viimeistään heti toisella kaudella. Vuoden 2015 puolivälierä tappion myötä Kari Jalosta vaadittiin eroamaan välittömästi tehtävästään, mutta seuraavana vuonna irtosi finaalipaikka ja tuloksena MM-hopea. Jalonen olikin lopulta ihan hyvä koutsi suomalaisten kiekkoniilojen mielestä.

Opetus

Summa summarum. Yksilöä on pystyttävä kuuntelemaan ja annettava hänelle tarpeeksi aikaa. Nyky yhteiskuntamme on kuitenkin kovin tuloskeskeinen ja kaikki pitää tapahtua hetitässäjanyt. Oli kyse sitten ihan mistä tahansa, niin annetaan toisillemme aikaa. Toteutetaan itseämme, tehdään virheitä, opitaan virheistä, nautitaan matkasta eikä keskitytä liikaa itse lopulliseen päämäärään. Ei jääkiekon MM-kisat tai ylipäätänsä elämä ole aina niin vakavaa.

Jos koet, että tavoitteesi eivät tunnu täyttyvän mitenkään, niin ota yhteyttä! Mietitään yhdessä just sulle sopiva ratkaisu ja löydetään keinot, miten tavoitteet täyttyvät.

DSC_0433

Kesän juoksukoulussa vielä tilaa! Lue aiheesta lisää tästä!

P.S. HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ MAAILMAN PARHAALLE ÄIDILLENI! ILMAN SUA EN OLISI MITÄÄN! KIITOS!

Rakkaudella,

Coach T

profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikää fitnessblogi.

Toiminnallisuus

treeni3.jpg

treeni2.jpg

kenttä.jpg

Aikaisemmissa blogini ovat lähinnä käsitelleet minua ja minun elämääni. Seuraavaksi teen juttusarjan kaikkia kiinnostavasta aiheesta, harjoittelusta. Aihe on todella todella laaja ja pyrin avaamaan sitä myös mahdollisimman laajasti. Tarkoituksena käydä läpi muun muassa harjoittelun perusteita, omia treenejäni ja näkemyksiäni, erilaisia treenivälineitä sekä tietysti jakaa vinkkejä jokapäiväiseen tekemiseesi.

Sinä lukija, joka etsit ihanaasuperfitnesspepputreeniä, niin lopeta lukeminen. Et tule sitä ainakaan näistä teksteistä löytämään. Keskityn harjoitteluun, en perseenpumppaamiseen.

Tavoite ohjaa tekemistä

Tavoite ohjaa jokapäiväistä tekemistä ja unelmat antavat siihen bensaa. Vanha viisaus, joka pätee aina ja ikuisesti. Kaikki tekeminen lähtee yksilön tai ryhmän tavoitteista. Mikä tahansa päämäärä onkaan, niin sen perusteella lähdetään rakentamaan harjoittelua. Tavoitteita on loputtomasti ja kaikilla meillä on jonkinlainen tavoite tässä elämässä. Se voi olla voittaa maailmanmestaruus, nostaa rautaa enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa, pudottaa painoa kymmenen kiloa, oppia uusi taito, omaksua säännöllinen ruokailurytmi tai vaikkapa arjessa jaksaminen. En tule nyt sen tarkemmin avaamaan tavoitteita tai tavoitteen asettelua. Siitä myöhemmin lisää! Pointtina se, että tavoite on oltava aina mielessä ja se on se asia mikä johtaa kaikkea tekemistä.

Juoksemaan oppii juoksemalla. Voima kehittyy voimaharjoittelulla. Paino putoaa muuttamalla elintapoja. Siinä kärjistetyt esimerkit. Tavoite on ohjaava tekijä. Sitten on tiedettävä mitä tehdä, jotta tavoitteisiin pääsee ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Toiminnallinen harjoittelu ja epätoiminnallinen harjoittelu

Edelleen tavoite ohjaa tekemistä. Tavoite on muutettava toiminnaksi, joka kehittää ja avustaa maaliin pääsyä. Esimerkkinä nuorella jääkiekkoilijalla on suuret tavoitteet uransa suhteen. Seuraava kausi tulee olemaan tärkeä hänen uransa kannalta ja kehitys kohteena on puhdas nopeus (=liikenopeus). Kesäharjoittelun tavoitteiksi on asetettu nopeuden kehittäminen sekä alakropan nopeampi voimantuotto. Harjoittelun on siis palveltava ja kunnioitettava näitä kyseisiä asioita. Tehdään esimerkiksi lyhyitä 100% nopeusvetoja, räjähtäviä loikkaharjoitteita ja nostetaan voimatasoja maksimivoima tyylisellä harjoittelulla. Kyseessä on jääkiekkoilija, joten on otettava myös laji huomioon. Lajin vaatimukset ja lainalaisuudet. Mikä on polvikulma luistelussa, mihin suuntaan voimaa tuotetaan, millä frekvenssillä, etc. Tämän lisäksi harjoitteluun vaikuttavat luonnollisesti myös kyseisen yksilön ominaisuudet. Kestääkö polvet juoksua? Millaiset ovat hänen liikerajoitteet? Mikä on lähtötaso? Siinä muutama peruskysymys ja tietysti tämän lisäksi on isoliuta henkisiäominaisuuksia huomioon otettavaksi, mutta nyt ei keskitytä niihin.

Kyseisessä esimerkki tapauksessa on paljon huomioon otettavia asioita. Kyseiset asiat, kun summaa yhteen ja tekee harjoitteita, jotka vievät toimintaa eteenpäin, niin voidaan puhua toiminnallisesta harjoittelusta. Toisena esimerkkinä sairaalassa vuodepotilaana oleva henkilö, jonka maksimaalinen suoritus on sängyltä nouseminen. Kuntousohjelman tavoitteina on kehittää hänen maksimisuoritusta sekä viemään toimintaa pidemmälle. Nousun jälkeen pystyä kävelemään. Hänen treeninsä on siis oltava toimintaa kehittävää – toiminnallista harjoittelua.

Palataan jääkiekkoilijaamme. Into tekemiseen on kova ja halutaan treenata kovaa sekä paljon. Juostaa paljon pitkiä intervalli -vetoja. Jumpataan jalkoja suurella volyymilla ja riehutaan salilla monta tuntia päivässä. Tekeminen voi näyttää ulospäin hyvältä. “Perkele toi jätkä vetää kovaa!”. Juostaan jopa liikaa ja polviin tulee rasitusvammoja (tarvitseeko jääkiekkoilijan olla huippujuoksija?). Salitreenillä on saatu jalkoihin hyvännäköinen pumppi ja terassilla on kiva istua Eastonin shortsit jalassa imemässä betonia. Todellisuudessa jalat on jumpattu jumiin eikä haluttua liikenopeutta ole saatu kehitettyä. Voidaan siis puhua, että harjoittelu on ollut epätoiminnallista.

Toiminnallinen harjoittelu on ollut jo vuosia melkoinen trendi. Vaikka yksittäinen harjoitus olisi kuinka “hieno” tahansa täynnä moninivel liikkeitä kymmenillä kuminauhoilla ja TRX-naruilla sekä jumppapalloilla, niin kannattaa kysyä viekö kyseinen harjoitus todella yksilöä eteenpäin.

DSC_0291.jpg
Toiminnallista harjoittelua?

Mun treenit

Moni kysellyt meikältä, että miten ja kuinka usein treenaat. Meikällä ei ole sen suurempia tavoitteita liikunnan ja harjoittelun suhteen. Omana päämääränä, että pysyy kroppa läjässä ja mieli 110% kirkkaana jokaisena päivänä. Ihan sama onko painoni 75kg tai 80kg. Ei hirveästi väliä onko rasvaprosentti alle vai yli kymmenen tai nouseeko tänään penkistä oman perseen lisäksi 100 vai 110kiloa. Tunnen sen verran hyvin kroppani, että tiedän mitä tänään tehtävä, jotta hyvä tunne säilyy ja jaksan tehdä töitä tarvittaessa 25tuntia vuorokaudessa.

Oma päivä alkaa siitä, että herään aamulla 07.15 ja vedän ison lasin vettä sekä vitamiinit naamariin ja lähden aamuhölkälle. Juoksen hokihölkkää 10-20minuuttia ja tuun takasin himaan syömään aamupalan. Aamulenkki toimii meikälle siksi, että kroppa herää samantien päivään ja saan tietoa mitä treeniä se tänään kaipaa. Suosittelen kaikille! Säännöllinen herääminen ja aamurutiinit maanantaista maanantaihin auttavat jokaisena iltana myös nukahtamiseen.

Jääkiekossa aloitetaan lähiviikkoina kesätreenit. Oon viimeset kahdeksan viikkoa tehnyt ja kokeillut tulevia kesätreenejä, joita tulen ensi kesänä ja kaudella teetättämään. Hyppinyt, loikkinut, nostanut rautaa, juossut ylä- ja alamäkiä, rappusia, kävellyt sauvoilla(!?), joogannut, pelleilyt erilaisilla palloilla… Tulee väkisinkin aika monipuolisesti tehtyä juttuja. Oma juttu on se, että teen aina kaikki treenit kokonaan tai ainakin demona. Mun on tiedettävä miltä mikäkin treeni tuntuu ennen kuin voin vetää kyseisen treenin. Oli kyseessä sitten urheilija tai PT-valmennettava. Kaikki teettämäni treenit on siis testattuja eikä vain vedelty suoraan PT-studio -ohjelmasta listana ulos.

Aasinsiltana päästiinkin treenien suunnitteluun. Se miksi testaan kaikki treenit johtuu ihan siitä, että käyn melkosta keskustelua itseni kanssa. Pakko tietää se tuntuma, mutta tämän lisäksi kysyn kokoajan itseltäni, että miksi? Miksi toi liike, miksi noi toistomäärät, mitä tällä haet, viekö toimintaa eteenpäin, etc… Jopa yksittäiseen treeniohjelmaan saa tolkuttomasti uppoamaan aikaa! Jakso- tai kausisuunnitelmasta puhuttakaan. Meikän on vaan pakko ensin perustella asiat itselleni. Vasta sen jälkeen voin asian toteuttaa ja perustella myös muille.

No vielä omiin tavoitteisiin. Pelaan pappakiekkoa satunnaisesti muutaman kerran viikossa. Onhan se ihan kiva joskus saada muutama kiekko kiinni. Maalivahtihommien takia kehonhuoltoon käytettävä aika paljon aikaa, sillä meikän lonkat ja nivuset kipeytyvät jokaisen pelatun vuoron jälkeen aivan perkeleesti. Kesäkuussa olisi yksi reilu sadan kilometrin vaellussetti edessä. Loppukesästä voisi juosta jonkun maratonin. Onhan näitä olevinaan.

Monipuolisuus on hyve

Harjoittelun ja liikunnan on oltava monipuolista. Se on tutkittua faktaa, että yksitoikkoinen harjoittelu pitkällä aikavälillä ei kehitä. Kroppa tottuu nopeasti ärsykkeisiin ja siksi treeni on pidettävä monipuolisena. Vaikkakin juoksemaan oppii juoksemalla, niin on tehtävä myös paljon muita harjoitteita, jotta kehitys jatkuu ja kroppa kestää juoksemisen. Liikaa ei kannata päissään pohtia yksittäistä treeniä ja sen toiminnallisuutta-epätoiminnallisuutta. Lähtökohtaisesti kaikenlainen liikunta on aina hyväksi, harvoin siitä on haittaa! Ihminen on tehty liikkumaan, ei istumaan kahdeksaa tuntia päivässä. Liikkukaa!

Tuli näköjään helvetin epälooginen teksti tästä ekasta lyhyestä treeniblogista, joten referaattina:

1) tavoite ohjaa tekemistä

2) harjoittelun on palveltava tavoitetta, ei näytettävä hyvältä

3) monipuolista harjoittelua erilaisin ärsykkein

Toivottavasti joku sentään tajusi meikäläisen pointin. Jos tulee tunne, että tarvitset hieman lisää eväitä treenaamiseen ja apuja tavoitteisiin pääsyyn, niin jätä yhteydenottopyyntö. Pääset siihen TÄSTÄ. Alkaa meikäläisen kalenteri olemaan sen verran täysi, että yhdelle PT-valmennettavalle vielä tilaa ennen kesäkuuta.

Hyvää sunnuntaita kaikki rakkaat siskot ja veljet!

P.S. Halpa-ja-hyvä on palannut takaisin entistä vahvempana!

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Alku II

alkuII_3.jpg

alkuII_1.jpg

alkuII_2.jpg

Yleisön pyynnöstä kirjoitan Alku saagalle toisen osan. Ensimmäisellä blogillani oli vajaassa viikossa yli tuhat lukijaa! Itse en lue blogeja eikä aiempaa kokemusta näistä ole, joten en mä tiedä onko toi mitenkään merkittävä luku. Lähtökohtana oli kuitenkin se ettei tätä kukaan lue. Erittäin hämmentynyt fiilis siitä ja etenkin kaikesta sen tuomasta positiivisesta palautteesta. Kiitos teille! Tässä tekstissä puretaan kaiken alkua tarkemmin ja avaan itsestäni lisää. Tästä tulee sitten se farssi, lupaan!

Tasan viikko sitten perustin oman yritykseni. Yhdessä viikossa on tapahtunut todella paljon. En olisi koskaan voinut kuvitellakkaan miten hyvin tää kaikki alkaa. Tietysti pohjat tein enemmän kuin huolella ja aivan kaikkeen olen myös valmistaunut. Ensimmäinen viikko ollut siis menestys. Mittareita on siihen on monia. On kävijät nettisivuilla, uudet yhteistyödiilit, some luvut, myydyt eurot, etc… Kaikki noi on mulle aivan toisarvosia juttuja. Tärkein juttu on se miltä musta tuntuu. Fiilis siitä, että kaikki menee hyvin ja sama vahva itsevarmuus sekä halu säilyy tekemisessä. Fiilis kaikesta on tällä hetkellä aivan perkeleen hyvä ja se tässä ratkaisee!

Onnellisuus on asia mitä harvoin saa kaupasta ostamalla. Harvoin siitä myös puhutaan ainakaan tässä maassa. Millon oot kuullu, että joku sun frendis sanoo olevansa perkeleen onnellinen? Siihen vaikuttaa tosi moni juttu ja on aikalailla monien asioiden summa. Harvoin sitä saavuttaa hetkessä, mutta sen voi menettää hetkessä. Sama kaava pätee moneen muuhunkin psyykkiseen ominaisuuteen, kuten itseluottamukseen, itsetuntoon, keskittymiseen, etc.

Mä pystyn sanomaan rehellisesti suoraan, että oon aivan helvetin onnellinen tällä hetkellä. Ollut sitä tosin jo pidemmän aikaa. Tiedän tarkalleen kaikki monet tekijät mitkä onnellisuuden meikälle tuo. Tiedän myös mitkä tekijät sen voivat romuttaa. Siksi pyrinkin nauttimaan joka jumalan päivästä ja elämään tässä ja nyt. Aamuisin hampaita pestessä katson itseäni peilistä ja totean, että tästä tulee aivan vitun hyvä päivä! Suosittelen tuota itsekästä dialogia kaikille. Turha kelata huomista tai murehtia eilistä. Lopulta mikään muu ei merkkaa kuin se mitä tapahtuu just nyt.

Miten tähän on tultu? Kaiken lähtökohta on se, että tuntee täysin itsensä. Se on kaiken alku ja juuri kehittymisen kannalta. Ja nyt tää kehittymisen kohde voi olla aivan mikä tahansa. Kasvaa ihmisenä, olla parempi duunissa, saavuttaa parempi fyysinen kunto tai vaikkapa kehittää tiettyä lajiominaisuutta – you name it! Ite oon käyttänyt aivan perkeleesti aikaa vai vaivaa oppiakseni tuntemaan itseäni paremmin. Oon viettänyt viikkoja yksinäni Lapin erämaissa, käynyt lääkärissä, puhunut psykologille ja keskustellut valtakunnan parhaiden mentaalivalmentajien kanssa. Miksi kaikki tää vaiva? Mä oon ammattikoutsi, miten helvetissä mä voisin opettaa jotain toista, jos mä en tuntisi itseäni täysin?! Uudet näkökulmat ja oivaltamiset ovat antaneet niin paljo, että hyväksyn täysin kuka mä oon ja pystyn olemaan siitä todella onnellinen. Tää on myös yksi keskeinen homma kaikessa mun valmennustyössäni. Oli kyseessä sitten PT-valmennettava tai jääkiekkoilija, niin lähtökohta on se miten itsesi tunnet ja mitä itsestäsi ajattelet.

alkuII_4.jpg

Tietysti aina ei mene ihan lapaan ja välillä myös niitä alamäkiä tulee. Ei tää elämä ole aina ollut mullekaa yhtä juhlaa. Oon maalta kotoisin ja siellä ei yleensä sitä vankkumatonta uskoa luoda nuoren miehen elämään. Muistan elävästi kuinka yläasteella oponi totesi minulle: “Sie et tuu koskaa pärjää elämässäs!” (huomioi Kymenlaakson murre). Vastaavia huuteluita tietysti on lukuisia, mutta paskat mua on koskaa kiinnostanu muiden mielipiteet.

Vuosia myöhemmin monia kaupunkeja nähneenä ja asetuttuani Lahteen tuli koettua paljon, jotka vaikutti aika syvästi meikään. Syitä ja seurauksia on lukuisia, mutta silloin koin muun muassa elämäni ensimmäiset paniikkikohtaukset ja lääkäri myös diagnosoi mulle masennuksen. Tuli uitua aika syvissä vesissä ja nukuttua pelkästään lääkkeiden avulla. Onneksi oon ympäröity pelkästään hyvillä ihmisillä, jotka antavat mulle niin helvetisti hyvää heikkoinakin hetkinä. Kyseinen aika oli aivan paskaa meikäläisen aikajanassa, mutta samalla se kaikkein opettavaisin pätkä tässä elämässä. Vähitellen alko homma etenemään, sekavuus laskemaan ja ajatus selkiintyä. Viimeistään silloin, kun uskalsin itelleni sanoa olevani taas pelissä mukana, alkoi todellinen itsetutkimus ja oppimisprosessi, joka kantaa nyt hedelmää onnellisuuden muodossa.

Tarinan opetus on tässä se, miten käsittelet vastoinkäymiset. Jokainen käsittelee ne persoonalleen sopivalla tavalla ja hyvä itsetuntemus on siihen aivan maaginen työkalu. Yhtä oikeaa toimintatapaa siihen ei ole, mutta yksi totuus on legendaarisen Juhani Tammisen sanoissa: “Anna vastoinkäymisille poikittaista mailaa!”. Sitä olen itse toteuttanut omalla tavallani. Kaikissa asioissa on aina positiiviset puolensa, joten älä keskity pelkästään negatiivisiin!

Ostin muuten viikko sitten firmalleni auton. Ihastuin vuoden -99 Transportteriin ja luulin löytäneeni halvan-ja-hyvän samassa paketissa. No vajaan viikonhan se riemu kesti, kunnes startti levisi eikä matka jatkunut muuten kuin hinauspalvelua käyttäen. Tietysti aivan tyypillinen inhimillinen ensireaktio on “voi vittu!”, mutta nopeasti ajateltuna aivan se ja sama. Rahaa siinä onneksi vain menee ei sen vakavampaa ja nyt on kevät kauneimmillaan, joten tuleepahan liikuttua lyhyet siirtymät upeassa suomalaisessa säässä. Kuten eilisessä räntäsateessa. Onni onnettomuudessa ettei jääkiekkokausi ole enää itsellä käynnissä. Nyt odotellaan lopullista kohtaloa ja tuomiota milloin tuon halvan-ja-hyvän saan takaisin.

Moni on myös kysellyt ensi kauden jääkiekkokuvioistani. Yksi sopimus allekirjoitettu tällä viikolla, toinen diili varmistuu loppukuusta ja kolmas hakee vielä muotoaan. Isoja muutoksia tulossa myös hokikoutsaamiseen! Niistä tosin lisää myöhemmin, kun kaikki ovat täysin virallista tietoa!

Tästä toisesta blogitekstistä tuli melkonen vuodatus. No ainakin se on perkeleen rehellistä ja kirjoitan ilman oikolukuja – tunteella. Muistakaa ettei tää elämä ole niin vakavaa. Ei myöskään tämä blogi tai tän kirjottelu. Keskity matkaan, nauti kyydistä ja anna päämäärän tulla itsestään omalla painollaan!

Hyvää viikonloppua kaikki rakkaat siskot ja veljet!

P.S. Terkkuja yläasteen opolle, ihan hyvin mä oon pärjännyt.

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.