Muotkan opit

cof

IMG_20170607_163913.jpg

Kehittyäkseen on ensin opittava tuntemaan itsensä. Omat kokemukseni osoittavat, että lähtökohta itsetutkiskeluun vaatii ensinnäkin rauhallisen ympäristön. Häiriötekijät on minimoitava. Näitä ovat muun muassa työasiat, puhelin, tietokone, tabletti, muut ihmiset sekä kovat äänet. Nämä tekijät on karsittava pois, jotta saavuttaa sopivan mielentilan uusien asioiden oivaltamiseen. Teen kotoa käsin paljon töitä, joten parasta on vain lähteä pois kotioloista.

Työssäni tarvitsen todella paljon internetin ihmeellistä maailmaa, joten matkustin minne tahansa missä on jonkinlainen wi-fi yhteys saatavilla, niin siellä alan myös tehdä töitäni. Automaattisesti ensimmäisenä aukeaa sähköposti ja siitä hieman päivittelemään omia sivujani sekä tietysti somea. Eli siellä missä on netti, niin siellä olen myös töissä. Siksi on lähdettävä mahdollisimman kauas ja syvälle. Sinne mihin mikään laajakaista ei ylety.

Ylös tunturiin

Muotkalla parasta antia ovat tunturit. Siellä ne ovat kaikki järjestäen helposti valloitettavissa ja lähes jokaiselta huipulta aukeaa aivan epätodellisen kaunis maisema. Pieni vaiva, suuri palkinto! Erityisesti meikäläiseen teki vaikutuksen Peltoaivi. Se ei kilpaile korkeudellaan Käsivarren suurtuntureiden kanssa eikä omaa samanlaista mystiikkaa mitä esimerkiksi Haltilla tai Saanalla on. Se ei myöskään ole kovinkaan vaikeasti tavoiteltavissa. Majatalo Ruoktulta patikointi kestää 1-2 vuorokautta kyseisen tunturin juurelle päästäkseen. Itse huiputuskaan ei vaadi kovin montaa tuntia.

IMG_20170607_163910.jpg
Näkymää huipulta

Alkuperäinen reittini Muotkalla muuttui runsaan lumitilanteen takia aika lailla. Tästä syystä aikaa jäi paljon enemmän erilaisten huippujen tutkailuun. Peltoaivin huipulla kävin kolmesti viikon aikana ja voin kertoa, ettei siihen näkymään kyllästy koskaan. Huipulta aukeaa täysi 360 asteen näkymä joka suuntaan. Sää oli jokaisella huiputuksella helteinen ja näkyvyys täydellinen. Silmänkantamattomiin asuttamatonta erämaa maisemaa – täydellistä! Kaukana luoteessa näkyi Norjan lumipeitteiset vuoristot, lähimmät tunturien huiput osittain lumen peitossa ja lukuisat järvet ympärillä olivat jäässä. Tuuli sattui olemaan myös epätodellisesti joka huiputus kerralla täysin tyyni, joten ympärilläni oli täysi hiljaisuus.

Hetket huipuilla jäävät mieleen. Samanlaisia näkyi ei täältä etelästä löydä. Kuvia tietysti olen ottanut satoja, mutta niissä maisema ei vain pääse oikeuksiinsa. Onneksi ”aidot” kuvat ovat piirtyneet mieleni muistioon, jonne voin aina mielessäni palata. Ympärillä oleva avaruus ja yksinäisyys eivät myöskään taltioidu valokuvaan. Se tunne, kun tiedät ettei lähistöllä ole ketään muita ja lähimpään asutukseen voi olla päivien kävelymatka, tuo vapautta. Tieto siitä, ettei puhelin voi soida kentän puuttumisen vuoksi tuo helpotusta.

Arki on kivaa, mutta välillä sieltä on hyvä päästä hetkeksi irti!

Multitasking

Arki on usein meillä kaikilla kovin kiireistä. Sitä yrittää tehdä mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ajankäyttö on maksimoitava. Itse syyllistyn tähän myös hyvinkin usein päiväni aikana. Esimerkiksi aina syödessäni luen lehdestä uutisia ja samalla puhelimesta sähköposteja. Puhelin soi myös tiuhaan tahtiin päivän aikana ja moni asia tuleekin tehtyä puhelin korvalla. Näitä riittää meillä kaikilla.

Erämaassa pyrin aina karsimaan nämä monien asioiden saman aikaiset suoritukset nollaan. Miksi? Ensinnäkin koska on aikaa ja toiseksi siitä syystä, koska yhtä asiaa tehdessäsi keskityt vain siihen hetkelliseen tekemiseesi. Kulkiessa ei tarvitse samalla suunnistaa. Voi pysähtyä hetkeksi ja samalla katsoa ympärilleen sekä nauttia siitä hetkestä. Tulilla ollessa ei tarvitse välttämättä kuin tulistella ja katsella tulta. Ruoanlaittokin on mielekkäämpää, kun ei samalla säädä muuta.

Kokeile. Pysäytä hetkeksi kaikki muu ja juo esimerkiksi vain kahvia. Älä tee mitään muuta. Sulje puhelin ja kaikki muut häiriötekijät ympäriltäsi. Keskity kahvin makuun ja hajuun. Tunnustele miltä se maistuu sekä miten sen kofeiini vaikuttaa kehoosi. Rentoudu! Näin jopa hyvin yksinkertaisesta asiasta voi tulla todella suuri nautinto. Samalla saatat jopa päästä irti edes hetkeksi kaikesta muusta ympärillä olevasta hässäkästä.

20170610_185438.jpg
Pysäytä hetkeksi

Hallittu eksyminen

Oli aika hyvästellä Peltoaivi ja suunnattava syvemmälle erämaahan. Päätin lähteä yöllä liikkeelle, koska oli aivan jumalaton helle ollut jo monta päivää. Aurinko paistaa korkealta ja valoisaa on kellon ympäri, joten on aivan sama liikkuuko päivällä vai yöllä. Päivän reitin olin suunnitellut kartalta etukäteen. Reitti lähti Peltoaivilta karkeasti kohti itää suurimpia lumikenttiä kierrellen. Fiilis huippu ja kropassa energiaa parin kevyemmän päivän ollessa alla!

sdr
Tuohon suuntaan!

Polkuja ei ollut missään, joten kartalla ja kompassilla oli mentävä. Itse suunnistus meni kyllä ihmeen kaupalla pelkällä tutkalla lähes koko reissun. Kompassi roikkui tunnollisesti kaulalla joka päivä, mutta suuntaa otin sillä korkeintaan kaksi kertaa koko viikossa. Karttaa vilkuilin ohi mennen, että suunnilleen tiedän missä mennään. Paikkahan tuntui tutulta, melkein kuin kotipoluilta. Oli fiilis, että siellä olisi ollut ennenkin monta kertaa.

Vaellus helteessä sujui vauhdikkaasti ja ympärillä oleva lumi suli jatkuvasti kuin silmissä. Olihan ilman lämpötila plussan puolella komeasti 25 ja aurinko paahtoi korkealta taivaalta 24/7. Pysähdellessä syömään, kahvistelemaan tai päikkäreille katselin kartasta täsmällisen paikan, jossa kulloinkin olin. Strategia toimi ja suunnistamisesta ei tarvinnut liikaa ottaa huolta.

IMG_20170609_105844.jpg
Kuumako?

Kaikki menivät enemmän kuin hyvin alusta asti, joten kai sitä sitten alitajuntaisesti piti saada hieman toimintaa. Pari jokea oli jo tullut ylitettyä ja saavuttuani erään joen varteen hukkasin kyllä totaalisesti olinpaikkani. Olin eksyksissä erämaassa. Ei ketään missään eikä puhelimessa kenttää. Tunne siitä oli mahtava! Syytä ei ollut hätään, koska tiesin kuitenkin mistä suunnasta olin tullut. Päätin etten lähde etsimään sopivaa ylitys paikkaa joesta, vaan otan suunnaksi lännen ja kuljen niin kauan kunnes löydän sopivan leiripaikan.

IMG_20170609_154642.jpg
Näillä seuduilla katosi suunta

Vaellusta oli kulunut noin yhdeksän tuntia tuohon mennessä. Ajattelin, että eiköhän pikkuhiljaa tältä päivältä riitä askeltaminen. No 3-4 tuntia myöhemmin eksymisestä löysinkin aivan täydellisen paikan teltalleni ja ei muu kuin leiri pystyyn. Ruoka maistuu aina hyvin kaksitoistatuntisen urakan jälkeen ja uni tulee myös ilman sen suurempia kyselyitä.

Eksyminen voi olla myös hyväksi! Tajutessasi, että olet hukassa, niin automaattisesti vaistosi parantuvat. Näet, kuulet ja ajattelet paremmin. Tietysti, jos vaivut synkkyyteen ja mielesi valtaa pakokauhu, niin asiat menevät silloin päinvastoin! Pysy siis positiivisena ja ota tila sekä aika haltuun. Itse en ole ennen noin pahasti mennyt harhaan suunnistaessa, mutta syynä oli vain yksinkertaisesti huolimaton kartan lukeminen. Hyvää siinä oli myös se, että leiripaikka todennäköisesti oli huomattavasti parempi kuin mihin meikän oli alun perin tarkoitus päästä.

IMG_20170609_194330.jpg
Kaikella on aina jokin tarkoitus!

Reissun opit

Viikko Muotkalla meni nopeasti ja se antoi lopulta enemmän kuin osasin odottaa. Ymmärsin missä omaitseni menee tällä hetkellä ja mitä se vaatii seuraavaksi. Opin tiedostamaan ympäristön, jossa pääsen irti arjestani sekä missä mun on helpointa opiskella omaa itseäni.

IMG_20170609_194352.jpg

Kaikkeen saa myös varautua kesäisessä Lapissa. Ensi kerralla täytynee ottaa aurinkorasva mukaan kiveliöön… Sen verran paloi naamari, että palatessani ihmisten pariin muistutin hyvin paljon Hymyhuulista tuttuja Nunnukamiehiä.

Muotka opetti pysähtymään hetkeen ja kuuntelemaan ympäristöä. Paikkana Muotka on myös aivan upea. Yksi niistä harvoista Suomen erämaa-alueista, jota matkailu ja turismi ei ole vielä massoittain vallannut. Siellä joutuu kulkemaan omia polkujaan ja hehtaareja riittää, ettei muita kulkijoita tarvitse katsella. Tulen palaamaan sinne pian ja voin myös suositella sitä muillekin.

Ei ne kuljetut kilometrin, vaan ne pitkät tauot!

IMG_20170609_194722.jpg
Hyvät näkymät toimistolta

varusteleka.fi

IMG_20170610_094606.jpg

Kirjoittajasta

allekirjoitus

Advertisements

Putkirulla keholle ja mielelle

DSC_0307.jpg

DSC_0310.jpg

Putkirulla. Foam Rolleri. Pötkylä. Keskiaikainen kidutusväline. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tänä päivänä varmasti jokainen kuntoilija on nähnyt ja kokeillut kyseistä välinettä. Putkirullauksesta tullut melkoinen hittilaji ja jokaisesta kuntosalista löytyy jonkinlainen rulla sekä osa kuntosaleista tarjoaa myös ohjattuja rullaussessioita. Myös monesta kodista löytyy rulla. Yleensä nämä kotona lojuvat rullat ovat pelkästään osa sisustusta. Postauksen ideana on antaa tietoa tästä vehkeestä. Yritän myös kertoa miten sitä käytetään ja miten meikä sitä käyttää omassa arjessani sekä valmennustyössäni.

Todellista pesunkestävää tutkimustietoa putkirullauksesta ei ole vielä paljoa, koska kyseessä on melko vähän aikaa yleisesti käytössä ollut menetelmä. Joistain asioista voidaan kuitenkin olla täysin varmoja. Suurella osalla meistä on lihaksissaan triggerpisteitä ja nämä pisteet voivat aiheuttaa kipuja, huonoa liikkuvuutta ja motorisia ongelmia. Tutkimustietoa erityisesti lihaskalvojen roolista on vähän enkä siksi voi varmuudella sanoa niistä juuri mitään absoluuttista totuutta. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että liikkumattomuus ja esimerkiksi liiallinen passiivisuus siinä ruudun ääressä johtaa lihasten ja sidekudoksen lyhenemiseen, jumittumiseen ja huonoon toimivuuteen. Rullaamisella näitä jumeja eli triggereitä, arpikudosta sekä adheesioita saadaan tehokkaasti avattua. Jumeja avaamalla kehon liikkuvuus parantuu ja (nyt kaikki bodarit hereillä!) lihasten voimantuottokyky kehittyy. Säännöllisellä rullaamisella saavutat rennomman kehon ja mielen sekä parannat suorituskykyäsi.

Omat kokemukset

Ensimmäisen kerran tutustuin kunnolla rullaamisen maailmaan joskus vuonna 2012 Savonlinnassa Tanhuvaaran urheiluopistossa. Opiskellessani siellä kaiken maailman rullia tuli jatkuvasti vastaan ja eräällä kurssilla tähän paneuduttiin tarkemmin. Olin aivan helvetin skeptinen koko touhuun, kuten yleensä aina kaikkeen uuteen. Luonteeseeni kuuluu kaiken jatkuva kyseenalaistaminen. Toisinaan erinomainen juttu, joskus todella häiritsevä. Mielenkiinto kuitenkin heräsi tuohon kovaan pötkylään ja aloin tehdä siihen joka päivä enemmän ja enemmän tuttavuutta. Lopulta hyväksyin tosiasian, että tästä on selvää apua mulle ja varmasti myös muillekin.

Nykyään, vuosia myöhemmin, aamurutiineihin (niitä pakollisia rutiineja on muuten PALJON!) kuuluu rullaus. Aamupalaa tehdessäni hieron jalkapohjiani lacrosse pallolla. Tulee helvetin hyvä fiilis, kun saa rasittuneisiin jalkapohjiin hieman verta virtaamaan. Rullaan myös ennen ja jälkeen omien treenieni. Rullaus osana alkulämppää avaa pahimmat jumit kehosta ja se valmistaa kropan hyvin itse treeniin. Kovan treenin jälkeen loppuverkan yhteydessä myös hinkkaan ongelmakohdat rullalla kevyesti.

pallo.jpg
Lacrosse pallo

Lätkäkassistani löytyy myös rulla. Aivan loistoväline ikämieshöntsäkiekkoon! Jäävuorot ovat yleensä helvetin aikaisin aamulla tai keskiyöllä, joten varsinaista alkulämpöä ei hirveästi tule tehtyä muuta kuin rullalla pehmittää pahimpia paikkojani. Pitää myös muistaa ikämieskiekon etiikka. Varsinainen alkulämmittelyhän on tietysti kielletty. Mun on vaan pakko jotenkin saada paikkoja valmiiksi ennen jäälle menoa. Muuten laitetaan tilaukseen pari kappaletta tekolonkkia.

Iltaisin ennen nukkumaan menoa rullailen myös. Olen rituaalien mies, joten tietysti mulla on iltarutiinini. Iltapalaa tehdessäni (sama kuvio kuin aamulla) jalkapohjien hieronta pallolla. Iltapalan jälkeen kevyt rullaus pahimpiin jumikohtiin ja lopuksi kallonpohjan rullailu. Siitä tulee todella raukee fiilis ja auttaa myös meikää nukahtamiseen. Kokeile ihmeessä!

Pyrin tekemään kerran viikossa pidemmän puhtaan liikkuvuustreenin, jolloin muun muassa rullaan koko kropan läpi pitkän kaavan kautta. Rulla on vahvasti osa arkeani eikä todellakaan vie paljoa aikaani! Kannattaa sisällyttää rullaus osaksi jotakin esim. alku-/loppuverkka. Rullaan paljon ja säännöllisesti, mutta en todellakaan ole notkea. Liikkuvuuteni on todella rajoittunut. Siksi sitä vain tehtävä paljon ja usein.

DSC_0321.jpg

Rulla työssäni

Käytän rullaa myös paljon valmennuksissani. Lähes jokaisen valmennettavani alkulämmittelystä löytyy rullausta. Oli kyseessä sitten PT-valmennettava tai jääkiekkojunnu. Loppuverkassa sitä myös käytetään sekä huoltavissa ja palauttavissa harjoituksissa rulla on myös ehdoton väline. Tiedän, että monelle valmennettavalleni rullasta on varmasti tullut melkoinen kirosana. Mikäli joku valmennettavani nyt lukee tätä blogia, niin se on vain sun parhaaksesi!

Jääkiekkovalmennuksessa rullasta on myös tullut aivan ehdoton. Säännöllinen rullaaminen edistää liikkuvuutta sekä lihasten voimantuottoa ja nämä ovat niitä asioita mitä etenkin jääkiekossa (kaikissa palloilulajeissa!) tarvitaan, oli pelipaikkana mikä tahansa. Valitettavasti etenkin juniorijääkiekossa junnujen omatoiminen lihashuolto on todella vajaata. Kireyttä ja todella suuria liikerajoituksia löytyy järjestäen etenkin pakaroista, takareisistä ja lonkankoukistajista. Pahimmillaan kyseiset jumit aiheuttavat polvien kipeytymistä sekä polvivammoja nuorille urheilijoille.

Jokainen voi nyt miettiä omaa elämäänsä millaista se oli 15 vuotiaana. Sitten voit laskea montako tuntia käytit venyttelyyn ja lihashuoltoon tuossa kohtaa elämässäsi. Tuskin kovin montaa sormea siihen laskukaavaan tarvitaan! Lähes jokaiselle teinille, etenkin hokijunnuille, staattinen venyttely on sama asia kuin se ruotsin tunti yläasteella, 95prosenttia ei vain kinosta. Silloin sitä ei vain koeta mielekkääksi ellei venyttelyä ohjaava henkilö satu olemaan joku kuvan kaunis taitoluistelija – jännä ilmiö! Putkirullauksen olen kokenut hyväksi junnukiekossa. Helppo toteuttaa ja teinit myös tekevät sitä yleensä ilman sen suurempaa huokailua. Valmennusurani aikana putkirullalla on saatu myös monia polvi- ja selkäkipuja kuriin. Statementtinä vaadinkin jokaiseen jäähalliin putkirullia vapaaseen käyttöön!

Rullaa rennosti

Rullalla on väliä. Kun valitset rullaa, niin suosi mahdollisimman kovaa ja jäykkää versiota. Rullan tehtävänä on pehmittää lihaskalvoasi, joten rulla ei saa antaa periksi. Unohda markettien halpisrullat, panosta laatuun! Laadukas rulla säilyttää muotonsa ja kestää vuosikymmeniä. Rullan koko kannattaa pitää aika pienenä. Pitkä rulla on yleensä epäkäytännöllinen ja hankala käsitellä. Tutustu laadukkaisiin Foam Roller rulliin ja valitse omasi Foamroller.fi. Rullaamiseen voi käyttää myös kovia palloja, kuten lacrosse- tai golfpalloja.

Pari nopeeta nyrkkisääntöä. Ensinnäkin maalaisjärki. Rullaa lihasta, älä luuta. Sama logiikka kuin hieronnassa. Rullauksen ei pidä sattua aivan tajuttomasti! Jos tunnet voimakasta kipua, niin kevennä painetta ja lisää vasta tehoja, kun rullaus ei tunnu enää niin tuskaiselta. Lihasta voit rullata pitkittäis- tai poikittaissuunnissa. Vaihtele rullaus kulmia ja tunnustele kehoasi. Rullaamisella myös tietoisuus omasta kropasta lisääntyy!

Kuinka usein?

Ota rulla osaksi arkeasi. Rullaile jalkapohjat aamuisin ja iltaisin esimerkiksi ruoanlaiton tai vaikkapa hampaidenpesun yhteydessä. Kiire ei voi tässä kohtaa olla tekosyynä… Kokeile rullata myös alku- ja loppuverryttelyssä. Näin saat treenistä enemmän irti ja palautuminen nopeutuu. Mikäli treenaat kuntosalilla esimerkiksi kolme kertaa viikossa ja rullailet alku- plus loppuverkassa, niin viikossa tulee rullattua helposti jo puolituntia. Jo sillä on positiivia vaikutuksia.

Mikäli haluat rullata enemmän ja tehdä puhtaita rullaustreenejä, niin tee näitä 1-2 kertaa viikossa. Rullaa esimerkiksi alkuviikosta kropan takaosio ja loppuviikosta kropan etuosio. Aikaa näihin sessioihin riittänee 30minuuttia ja erityistä alkulämpöä et välttämättä tarvitse. Rullaile vaikka TV:tä katsellessasi, niin koko homma menee ihan huomaamatta.

Harjoitteet

Rullaamisessa, venyttelyssä ja kaikessa muussakin toiminnassa on pidettävä tavoite mielessä. Miksi ja miten tehdä? Rullauksen voi jakaa kolmeen osaa: alkuverkka, loppuverkka, oma treeni.

Mikäli rullaat alkulämmön yhteydessä, niin tavoitteena on valmistaa kroppa itse harjoitukseen. Rullaa rennosti ja kevyesti 5-15 kertaa lihasta kohden. Käy erityisesti niitä lihaksia läpi, joita treenissä tulet käyttämään (=lajispesifinen).

Loppuverkan tavoite on tehostaa palautumista treenistä. Rullaile taas rennosti 10-20 kertaa lihasta kohden ja hae samalla rentofiilis mieleesi. Rullaile omia ongelmakohtiasi ja niitä kohtia joita rasitit itse treenissä. Jännitykset lihaksista pois, aineenvaihto tehostuu ja palautuminen alkaa nopeammin.

Rullaaminen omana treeninä kehittää erityisesti liikkuvuuttasi. Rullaa 1-2 minuuttia lihasta kohden ja voit käyttää hieman enemmän tehoja rullauksessa. Vältä kuitenkin edelleen sitä helvetinmoista kipua! Kun osut oikein kunnolla triggeriin, niin sen kyllä tuntee. Pyri siihen, että pystyt olemaan rennosti koko painollasi rullan päällä. Vietä eri asennoissa riittävän kauan aikaa ja tunne kuinka pahin jännitys alkaa laukeamaan sekä ”antamaan periksi”. Tässä hommassa tulee kuuma, ainakin tuskanhiki.

DSC_0326.jpg
Hierontarullat kotiin ja ammattikäyttöön
Erittäin laadukkaita foam rollereita maailman johtavilta tuotemerkeiltä. – Evolution.fi

Olet sitten kuntoilija tai urheilija, nuori tai seniori, teet paljon istumatyötä tai vaikka ajat paljon autolla, niin ota rulla osaksi elämääsi. Takaan, että sillä saat rennomman kropan sekä kevyemmän mielen. Käytä niitä voimavarojasi paremmin! Mikäli haluat oppia rullaamisesta lisää tai vaikka haluat järjestää työpaikallesi ohjatun rullaussession, niin ota yhteyttä TÄSTÄ!

Hyvää viikkoa kaikki rakkaat siskot ja veljet. Tänään on hyvä päivä rullata!

P.S. Tiedoksi kaikille. Hyvä-ja-halpa toimii edelleen!

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Toiminnallisuus

treeni3.jpg

treeni2.jpg

kenttä.jpg

Aikaisemmissa blogini ovat lähinnä käsitelleet minua ja minun elämääni. Seuraavaksi teen juttusarjan kaikkia kiinnostavasta aiheesta, harjoittelusta. Aihe on todella todella laaja ja pyrin avaamaan sitä myös mahdollisimman laajasti. Tarkoituksena käydä läpi muun muassa harjoittelun perusteita, omia treenejäni ja näkemyksiäni, erilaisia treenivälineitä sekä tietysti jakaa vinkkejä jokapäiväiseen tekemiseesi.

Sinä lukija, joka etsit ihanaasuperfitnesspepputreeniä, niin lopeta lukeminen. Et tule sitä ainakaan näistä teksteistä löytämään. Keskityn harjoitteluun, en perseenpumppaamiseen.

Tavoite ohjaa tekemistä

Tavoite ohjaa jokapäiväistä tekemistä ja unelmat antavat siihen bensaa. Vanha viisaus, joka pätee aina ja ikuisesti. Kaikki tekeminen lähtee yksilön tai ryhmän tavoitteista. Mikä tahansa päämäärä onkaan, niin sen perusteella lähdetään rakentamaan harjoittelua. Tavoitteita on loputtomasti ja kaikilla meillä on jonkinlainen tavoite tässä elämässä. Se voi olla voittaa maailmanmestaruus, nostaa rautaa enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa, pudottaa painoa kymmenen kiloa, oppia uusi taito, omaksua säännöllinen ruokailurytmi tai vaikkapa arjessa jaksaminen. En tule nyt sen tarkemmin avaamaan tavoitteita tai tavoitteen asettelua. Siitä myöhemmin lisää! Pointtina se, että tavoite on oltava aina mielessä ja se on se asia mikä johtaa kaikkea tekemistä.

Juoksemaan oppii juoksemalla. Voima kehittyy voimaharjoittelulla. Paino putoaa muuttamalla elintapoja. Siinä kärjistetyt esimerkit. Tavoite on ohjaava tekijä. Sitten on tiedettävä mitä tehdä, jotta tavoitteisiin pääsee ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Toiminnallinen harjoittelu ja epätoiminnallinen harjoittelu

Edelleen tavoite ohjaa tekemistä. Tavoite on muutettava toiminnaksi, joka kehittää ja avustaa maaliin pääsyä. Esimerkkinä nuorella jääkiekkoilijalla on suuret tavoitteet uransa suhteen. Seuraava kausi tulee olemaan tärkeä hänen uransa kannalta ja kehitys kohteena on puhdas nopeus (=liikenopeus). Kesäharjoittelun tavoitteiksi on asetettu nopeuden kehittäminen sekä alakropan nopeampi voimantuotto. Harjoittelun on siis palveltava ja kunnioitettava näitä kyseisiä asioita. Tehdään esimerkiksi lyhyitä 100% nopeusvetoja, räjähtäviä loikkaharjoitteita ja nostetaan voimatasoja maksimivoima tyylisellä harjoittelulla. Kyseessä on jääkiekkoilija, joten on otettava myös laji huomioon. Lajin vaatimukset ja lainalaisuudet. Mikä on polvikulma luistelussa, mihin suuntaan voimaa tuotetaan, millä frekvenssillä, etc. Tämän lisäksi harjoitteluun vaikuttavat luonnollisesti myös kyseisen yksilön ominaisuudet. Kestääkö polvet juoksua? Millaiset ovat hänen liikerajoitteet? Mikä on lähtötaso? Siinä muutama peruskysymys ja tietysti tämän lisäksi on isoliuta henkisiäominaisuuksia huomioon otettavaksi, mutta nyt ei keskitytä niihin.

Kyseisessä esimerkki tapauksessa on paljon huomioon otettavia asioita. Kyseiset asiat, kun summaa yhteen ja tekee harjoitteita, jotka vievät toimintaa eteenpäin, niin voidaan puhua toiminnallisesta harjoittelusta. Toisena esimerkkinä sairaalassa vuodepotilaana oleva henkilö, jonka maksimaalinen suoritus on sängyltä nouseminen. Kuntousohjelman tavoitteina on kehittää hänen maksimisuoritusta sekä viemään toimintaa pidemmälle. Nousun jälkeen pystyä kävelemään. Hänen treeninsä on siis oltava toimintaa kehittävää – toiminnallista harjoittelua.

Palataan jääkiekkoilijaamme. Into tekemiseen on kova ja halutaan treenata kovaa sekä paljon. Juostaa paljon pitkiä intervalli -vetoja. Jumpataan jalkoja suurella volyymilla ja riehutaan salilla monta tuntia päivässä. Tekeminen voi näyttää ulospäin hyvältä. “Perkele toi jätkä vetää kovaa!”. Juostaan jopa liikaa ja polviin tulee rasitusvammoja (tarvitseeko jääkiekkoilijan olla huippujuoksija?). Salitreenillä on saatu jalkoihin hyvännäköinen pumppi ja terassilla on kiva istua Eastonin shortsit jalassa imemässä betonia. Todellisuudessa jalat on jumpattu jumiin eikä haluttua liikenopeutta ole saatu kehitettyä. Voidaan siis puhua, että harjoittelu on ollut epätoiminnallista.

Toiminnallinen harjoittelu on ollut jo vuosia melkoinen trendi. Vaikka yksittäinen harjoitus olisi kuinka “hieno” tahansa täynnä moninivel liikkeitä kymmenillä kuminauhoilla ja TRX-naruilla sekä jumppapalloilla, niin kannattaa kysyä viekö kyseinen harjoitus todella yksilöä eteenpäin.

DSC_0291.jpg
Toiminnallista harjoittelua?

Mun treenit

Moni kysellyt meikältä, että miten ja kuinka usein treenaat. Meikällä ei ole sen suurempia tavoitteita liikunnan ja harjoittelun suhteen. Omana päämääränä, että pysyy kroppa läjässä ja mieli 110% kirkkaana jokaisena päivänä. Ihan sama onko painoni 75kg tai 80kg. Ei hirveästi väliä onko rasvaprosentti alle vai yli kymmenen tai nouseeko tänään penkistä oman perseen lisäksi 100 vai 110kiloa. Tunnen sen verran hyvin kroppani, että tiedän mitä tänään tehtävä, jotta hyvä tunne säilyy ja jaksan tehdä töitä tarvittaessa 25tuntia vuorokaudessa.

Oma päivä alkaa siitä, että herään aamulla 07.15 ja vedän ison lasin vettä sekä vitamiinit naamariin ja lähden aamuhölkälle. Juoksen hokihölkkää 10-20minuuttia ja tuun takasin himaan syömään aamupalan. Aamulenkki toimii meikälle siksi, että kroppa herää samantien päivään ja saan tietoa mitä treeniä se tänään kaipaa. Suosittelen kaikille! Säännöllinen herääminen ja aamurutiinit maanantaista maanantaihin auttavat jokaisena iltana myös nukahtamiseen.

Jääkiekossa aloitetaan lähiviikkoina kesätreenit. Oon viimeset kahdeksan viikkoa tehnyt ja kokeillut tulevia kesätreenejä, joita tulen ensi kesänä ja kaudella teetättämään. Hyppinyt, loikkinut, nostanut rautaa, juossut ylä- ja alamäkiä, rappusia, kävellyt sauvoilla(!?), joogannut, pelleilyt erilaisilla palloilla… Tulee väkisinkin aika monipuolisesti tehtyä juttuja. Oma juttu on se, että teen aina kaikki treenit kokonaan tai ainakin demona. Mun on tiedettävä miltä mikäkin treeni tuntuu ennen kuin voin vetää kyseisen treenin. Oli kyseessä sitten urheilija tai PT-valmennettava. Kaikki teettämäni treenit on siis testattuja eikä vain vedelty suoraan PT-studio -ohjelmasta listana ulos.

Aasinsiltana päästiinkin treenien suunnitteluun. Se miksi testaan kaikki treenit johtuu ihan siitä, että käyn melkosta keskustelua itseni kanssa. Pakko tietää se tuntuma, mutta tämän lisäksi kysyn kokoajan itseltäni, että miksi? Miksi toi liike, miksi noi toistomäärät, mitä tällä haet, viekö toimintaa eteenpäin, etc… Jopa yksittäiseen treeniohjelmaan saa tolkuttomasti uppoamaan aikaa! Jakso- tai kausisuunnitelmasta puhuttakaan. Meikän on vaan pakko ensin perustella asiat itselleni. Vasta sen jälkeen voin asian toteuttaa ja perustella myös muille.

No vielä omiin tavoitteisiin. Pelaan pappakiekkoa satunnaisesti muutaman kerran viikossa. Onhan se ihan kiva joskus saada muutama kiekko kiinni. Maalivahtihommien takia kehonhuoltoon käytettävä aika paljon aikaa, sillä meikän lonkat ja nivuset kipeytyvät jokaisen pelatun vuoron jälkeen aivan perkeleesti. Kesäkuussa olisi yksi reilu sadan kilometrin vaellussetti edessä. Loppukesästä voisi juosta jonkun maratonin. Onhan näitä olevinaan.

Monipuolisuus on hyve

Harjoittelun ja liikunnan on oltava monipuolista. Se on tutkittua faktaa, että yksitoikkoinen harjoittelu pitkällä aikavälillä ei kehitä. Kroppa tottuu nopeasti ärsykkeisiin ja siksi treeni on pidettävä monipuolisena. Vaikkakin juoksemaan oppii juoksemalla, niin on tehtävä myös paljon muita harjoitteita, jotta kehitys jatkuu ja kroppa kestää juoksemisen. Liikaa ei kannata päissään pohtia yksittäistä treeniä ja sen toiminnallisuutta-epätoiminnallisuutta. Lähtökohtaisesti kaikenlainen liikunta on aina hyväksi, harvoin siitä on haittaa! Ihminen on tehty liikkumaan, ei istumaan kahdeksaa tuntia päivässä. Liikkukaa!

Tuli näköjään helvetin epälooginen teksti tästä ekasta lyhyestä treeniblogista, joten referaattina:

1) tavoite ohjaa tekemistä

2) harjoittelun on palveltava tavoitetta, ei näytettävä hyvältä

3) monipuolista harjoittelua erilaisin ärsykkein

Toivottavasti joku sentään tajusi meikäläisen pointin. Jos tulee tunne, että tarvitset hieman lisää eväitä treenaamiseen ja apuja tavoitteisiin pääsyyn, niin jätä yhteydenottopyyntö. Pääset siihen TÄSTÄ. Alkaa meikäläisen kalenteri olemaan sen verran täysi, että yhdelle PT-valmennettavalle vielä tilaa ennen kesäkuuta.

Hyvää sunnuntaita kaikki rakkaat siskot ja veljet!

P.S. Halpa-ja-hyvä on palannut takaisin entistä vahvempana!

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Alku II

alkuII_3.jpg

alkuII_1.jpg

alkuII_2.jpg

Yleisön pyynnöstä kirjoitan Alku saagalle toisen osan. Ensimmäisellä blogillani oli vajaassa viikossa yli tuhat lukijaa! Itse en lue blogeja eikä aiempaa kokemusta näistä ole, joten en mä tiedä onko toi mitenkään merkittävä luku. Lähtökohtana oli kuitenkin se ettei tätä kukaan lue. Erittäin hämmentynyt fiilis siitä ja etenkin kaikesta sen tuomasta positiivisesta palautteesta. Kiitos teille! Tässä tekstissä puretaan kaiken alkua tarkemmin ja avaan itsestäni lisää. Tästä tulee sitten se farssi, lupaan!

Tasan viikko sitten perustin oman yritykseni. Yhdessä viikossa on tapahtunut todella paljon. En olisi koskaan voinut kuvitellakkaan miten hyvin tää kaikki alkaa. Tietysti pohjat tein enemmän kuin huolella ja aivan kaikkeen olen myös valmistaunut. Ensimmäinen viikko ollut siis menestys. Mittareita on siihen on monia. On kävijät nettisivuilla, uudet yhteistyödiilit, some luvut, myydyt eurot, etc… Kaikki noi on mulle aivan toisarvosia juttuja. Tärkein juttu on se miltä musta tuntuu. Fiilis siitä, että kaikki menee hyvin ja sama vahva itsevarmuus sekä halu säilyy tekemisessä. Fiilis kaikesta on tällä hetkellä aivan perkeleen hyvä ja se tässä ratkaisee!

Onnellisuus on asia mitä harvoin saa kaupasta ostamalla. Harvoin siitä myös puhutaan ainakaan tässä maassa. Millon oot kuullu, että joku sun frendis sanoo olevansa perkeleen onnellinen? Siihen vaikuttaa tosi moni juttu ja on aikalailla monien asioiden summa. Harvoin sitä saavuttaa hetkessä, mutta sen voi menettää hetkessä. Sama kaava pätee moneen muuhunkin psyykkiseen ominaisuuteen, kuten itseluottamukseen, itsetuntoon, keskittymiseen, etc.

Mä pystyn sanomaan rehellisesti suoraan, että oon aivan helvetin onnellinen tällä hetkellä. Ollut sitä tosin jo pidemmän aikaa. Tiedän tarkalleen kaikki monet tekijät mitkä onnellisuuden meikälle tuo. Tiedän myös mitkä tekijät sen voivat romuttaa. Siksi pyrinkin nauttimaan joka jumalan päivästä ja elämään tässä ja nyt. Aamuisin hampaita pestessä katson itseäni peilistä ja totean, että tästä tulee aivan vitun hyvä päivä! Suosittelen tuota itsekästä dialogia kaikille. Turha kelata huomista tai murehtia eilistä. Lopulta mikään muu ei merkkaa kuin se mitä tapahtuu just nyt.

Miten tähän on tultu? Kaiken lähtökohta on se, että tuntee täysin itsensä. Se on kaiken alku ja juuri kehittymisen kannalta. Ja nyt tää kehittymisen kohde voi olla aivan mikä tahansa. Kasvaa ihmisenä, olla parempi duunissa, saavuttaa parempi fyysinen kunto tai vaikkapa kehittää tiettyä lajiominaisuutta – you name it! Ite oon käyttänyt aivan perkeleesti aikaa vai vaivaa oppiakseni tuntemaan itseäni paremmin. Oon viettänyt viikkoja yksinäni Lapin erämaissa, käynyt lääkärissä, puhunut psykologille ja keskustellut valtakunnan parhaiden mentaalivalmentajien kanssa. Miksi kaikki tää vaiva? Mä oon ammattikoutsi, miten helvetissä mä voisin opettaa jotain toista, jos mä en tuntisi itseäni täysin?! Uudet näkökulmat ja oivaltamiset ovat antaneet niin paljo, että hyväksyn täysin kuka mä oon ja pystyn olemaan siitä todella onnellinen. Tää on myös yksi keskeinen homma kaikessa mun valmennustyössäni. Oli kyseessä sitten PT-valmennettava tai jääkiekkoilija, niin lähtökohta on se miten itsesi tunnet ja mitä itsestäsi ajattelet.

alkuII_4.jpg

Tietysti aina ei mene ihan lapaan ja välillä myös niitä alamäkiä tulee. Ei tää elämä ole aina ollut mullekaa yhtä juhlaa. Oon maalta kotoisin ja siellä ei yleensä sitä vankkumatonta uskoa luoda nuoren miehen elämään. Muistan elävästi kuinka yläasteella oponi totesi minulle: “Sie et tuu koskaa pärjää elämässäs!” (huomioi Kymenlaakson murre). Vastaavia huuteluita tietysti on lukuisia, mutta paskat mua on koskaa kiinnostanu muiden mielipiteet.

Vuosia myöhemmin monia kaupunkeja nähneenä ja asetuttuani Lahteen tuli koettua paljon, jotka vaikutti aika syvästi meikään. Syitä ja seurauksia on lukuisia, mutta silloin koin muun muassa elämäni ensimmäiset paniikkikohtaukset ja lääkäri myös diagnosoi mulle masennuksen. Tuli uitua aika syvissä vesissä ja nukuttua pelkästään lääkkeiden avulla. Onneksi oon ympäröity pelkästään hyvillä ihmisillä, jotka antavat mulle niin helvetisti hyvää heikkoinakin hetkinä. Kyseinen aika oli aivan paskaa meikäläisen aikajanassa, mutta samalla se kaikkein opettavaisin pätkä tässä elämässä. Vähitellen alko homma etenemään, sekavuus laskemaan ja ajatus selkiintyä. Viimeistään silloin, kun uskalsin itelleni sanoa olevani taas pelissä mukana, alkoi todellinen itsetutkimus ja oppimisprosessi, joka kantaa nyt hedelmää onnellisuuden muodossa.

Tarinan opetus on tässä se, miten käsittelet vastoinkäymiset. Jokainen käsittelee ne persoonalleen sopivalla tavalla ja hyvä itsetuntemus on siihen aivan maaginen työkalu. Yhtä oikeaa toimintatapaa siihen ei ole, mutta yksi totuus on legendaarisen Juhani Tammisen sanoissa: “Anna vastoinkäymisille poikittaista mailaa!”. Sitä olen itse toteuttanut omalla tavallani. Kaikissa asioissa on aina positiiviset puolensa, joten älä keskity pelkästään negatiivisiin!

Ostin muuten viikko sitten firmalleni auton. Ihastuin vuoden -99 Transportteriin ja luulin löytäneeni halvan-ja-hyvän samassa paketissa. No vajaan viikonhan se riemu kesti, kunnes startti levisi eikä matka jatkunut muuten kuin hinauspalvelua käyttäen. Tietysti aivan tyypillinen inhimillinen ensireaktio on “voi vittu!”, mutta nopeasti ajateltuna aivan se ja sama. Rahaa siinä onneksi vain menee ei sen vakavampaa ja nyt on kevät kauneimmillaan, joten tuleepahan liikuttua lyhyet siirtymät upeassa suomalaisessa säässä. Kuten eilisessä räntäsateessa. Onni onnettomuudessa ettei jääkiekkokausi ole enää itsellä käynnissä. Nyt odotellaan lopullista kohtaloa ja tuomiota milloin tuon halvan-ja-hyvän saan takaisin.

Moni on myös kysellyt ensi kauden jääkiekkokuvioistani. Yksi sopimus allekirjoitettu tällä viikolla, toinen diili varmistuu loppukuusta ja kolmas hakee vielä muotoaan. Isoja muutoksia tulossa myös hokikoutsaamiseen! Niistä tosin lisää myöhemmin, kun kaikki ovat täysin virallista tietoa!

Tästä toisesta blogitekstistä tuli melkonen vuodatus. No ainakin se on perkeleen rehellistä ja kirjoitan ilman oikolukuja – tunteella. Muistakaa ettei tää elämä ole niin vakavaa. Ei myöskään tämä blogi tai tän kirjottelu. Keskity matkaan, nauti kyydistä ja anna päämäärän tulla itsestään omalla painollaan!

Hyvää viikonloppua kaikki rakkaat siskot ja veljet!

P.S. Terkkuja yläasteen opolle, ihan hyvin mä oon pärjännyt.

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.