Valmistautuminen

8.jpeg

3.jpg

7.jpeg

Ensimmäinen reissuni lähenee ja valmistautumiset ovat loppusuoralla. Hyvä ja perusteellinen valmistautuminen kannattaa tehdä ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin Muotkatunturin erämaa-alue on erämaista erämaisin: merkittyjä reittejä ei ole ja autiotupia on vähän. Ei ole siis mitään valmista kivaa polkua, jota voisi seurailla merkkipaaluja pitkin. Reitti sekä omat polut on suunniteltava etukäteen itse. Toiseksi eihän mikään muu nosta reissukuumetta yhtä korkealle, kuin tavaroiden pakkailu ja pussittaminen! Siitä tietää viimeistään lähdön olevan lähellä. Valmistautuminen sen eri muodoissa on osa prosessia.

Fyysinen

Jaan yleensä minkä tahansa suorituksen neljään osioon. Tästä niistä ensimmäinen, eli fyysinen suoritus ja sen vaatimukset. Muotkalla tulen viettämään 8-10 päivää arvioni mukaan kilometrejä kertyy yhteensä 130-150km. Valmiita polkuja ei juuri ole, joten matkaa taitetaan ylä- ja alamäessä, aavassa tunturimaisemassa, upottavilla jängillä, petollisessa rakassa sekä kahlataan koskissa. Selässä tietysti keikkuu rinkka, joka painaa lähtöhetkellä noin 24kiloa.

kaksi.jpg
Hyppyrimäki, Lahti

Kuulostaa rankalta fyysiseltä ponnistukselta, joka vaatii raudanlujaa fyysikkaa ja josta selviää vain kovakuntoisimmat yksilöt. No totuuden nimissä näin ei kuitenkaan ole. Päivämatkat ovat tarkoituksen mukaan tosi lyhyitä. Tavoite on unohtaa aika sekä suorittaminen, joten päiväetapit tulevat olemaan keskimäärin hieman yli peninkulman (lue, kymmenen kilometrin…) verran.

Erämaassa rinkka selässä matkavauhdiksi yleensä tulee noin 2-3km/h. Nopealla matematiikalla lyhyeenkin matkaan saa kulumaan paljon aikaa. Puolimaratonin taittaa hyvissä oloissa kivuttomasta puoleentoista tuntiin, mutta näissä hommissa samaan kilometri matkaan uppoaa helposti 7-8h.

Kävelyä tulee kuorman kanssa vaihtelevassa maastossa jokaisena päivänä joitakin tunteja. Siitä selviää ihan varmasti kuka tahansa kaksi jalkainen ihminen! Hyvästä fyysisestä kunnosta ei ole kuitenkaan KOSKAAN haittaa. Päinvastoin hyvä fyysinen kunto takaa korkean suorituskyvyn oli olosuhteet mitkä tahansa. Samalla hyvä fyysinen kunto takaa myös erinomaisen henkisen kunnon. Lisäksi tässä kohtaa on sopiva lainata entisen opettajani sanoja: “Voima korjaa kaiken!”.

yksi.jpg

kolme.jpg
Treeniä kotipaikkakunnalla

Oli laji mikä tahansa, niin lajinomainen harjoittelu on numero yksi ja sitä tukevat asianmukainen voimaharjoittelu sekä muut oheisharjoitteet. Reissujani varten oon treenannut 20kg painoliivi ylläni tehden eri pituisia lenkkejä eri vauhdeilla. Harjoitusmaasto mielellään mäkinen, jossa tulee vaihtelevasti ylä- ja alamäkiä. Rappuset ovat myös erittäin hyvä vaihtoehto, sillä askelta joutuu nostamaan yleensä tavallista enemmän. Etenkin tänä keväänä, kun lunta on Suomineitomme pohjoisosissa vielä todella paljon! Kiitos myöhästyneen kevään.

Tekninen

Tällä osiolla viittaan yleensä lajin teknisiin suorituksiin sekä niiden vaatimuksiin. Jääkiekossa se on esimerkiksi pelaajan kykyä käsitellä kiekkoa eri tilanteissa tai vaikkapa yksinkertaisesti raakaa suoraa luistelua. Tässä yhteydessä mietin lähinnä navigointia sekä tavaroiden pakkaamista.

1.jpg
Kamat pakattuna ovensuussa

Fakta on se ettei Turkian poikaa ole paikallisilla iltarasteilla nähty. Suunnistusta en ole treenannut (taaskaan) paskanvertaa! Mennään siis vanhoilla meriiteillä ja käyn mielikuvissa läpi miten se homma taas menikään. GPS vehkeitä en kiveliöön kanna, vaan luotan perinteiseen karttaan sekä kompassiin. Periaatteet kunniaan!

Pakkaaminen on todellinen taitolaji. Siinä osiossa en ole häävi, vaan on joutunut pakkaamaan ja purkamaan rinkan moneen kertaan. Ostin juuri uuden 75litraisen rinkan, jota olen kerran vasta ulkoiluttanut. Käytiin ystäväni Ulkoilmamiehen, veli Seppäsen, kanssa tekemässä yhdenyön setti Repovedellä, jossa pääsin testaamaan uusia kamojani sekä samalla sai todellista tuntumaa taas vaeltamiseen monen kuukauden tauon jälkeen. Oli muuten hauska retki ja erinomainen treeni pidempiin vaelluksiini! Ei aina tarvitse tsekkilegendan tyylillä riehua painoliivi päällä…

2
Teltan säätämistä toimistolla…

Oma pakkausideologia nopeasti. Mukaan vain semmoista mitä tulee tarvitsemaan. Eli vaatteita mukaan korkeintaan yksi vaihtokerrasto ja ruokaa aivan perkeleesti! Kuka nyt miinus kaloreilla haluaa erämaassa hillua… Isot sekä painavat kamat sijoitan rinkan yläosiin lähelle kroppaa ja loput kamat asettuvat miten haluavat. Kaikki tavarat jätesäkkeihin ja minigrippusseihin. Nuo minigripit ovat muuten kansakuntamme yksi parhaista keksinnöistä ja niitä meikällä kuluu todella paljon vuodessa! Tavoite on kuitenkin, että vaikka kaatuisin koskeen, kuten tapoihini kuuluu, niin kamat pysyisivät jokseenkin kuivina!

Varusteilla on myös väliä! Panosta laatuun, älä määrään. Tilaa Haltin uutiskirje ja saat -20% alennuksen verkkokauppaan!

Taktinen

Pelitapa tai pelikirja. Mikä on game plan Muotkalle? Alueen kartan ostin pari kuukautta sitten ja aloin suunnittelemaan omaa reittiäni. Taktiikkana, että päiväetapit ovat lyhyitä, jotta ehdin varmasti pysähtymään ja vain olemaan. Muotkan 1 570 km² suuruisessa erämaassa on muutama “nähtävyys”, jotka haluan kokea. Reittini luonnollisesti kulkee noiden kautta. Reittini alkaa Muotkan Ruotkulta, johon hylkään autoni. Polkuni heittää erämaassa “rengaslenkin”, eli reissuni päättyy (toivottavasti) myös samaan kohtaan.

6.jpg

Käytössäni on paljon aikaa, joten kiire ei pitäisi olla mihinkään. Sää on tekijä, jota edes meikä ei voi hallita. Mikäli sää muuttuu vaikeaksi ja nousee esimerkiksi sumu tai äärimmäinen kesäkuinen lumimyrsky, jonka sain kokea viime kesänä Käsivarressa, niin sitten vain leiri pystyyn ja nauttimaan “vapaapäivästä”.

Yöpymispaikat olen karkeasti katsonut jo kartasta. Telttapaikka lähelle vesistöä, josta saa helposti ruokavedet ynnä muut. Tietysti tärkeintähän leiripaikassa on maisemat! Muutama autiotupakin osuu matkalleni, mikä on aina helpottava tekijä. Melkoista luksusta lyödä tuvan kamina mansikaksi ja antaa märkien kamojen kuivua. Tervas räiskyy myös aika nukuttavasti noissa tulisijoissa!

Henkinen

Tärkein osio. Ysiviiden prosentin keskittyminen antaa viidenkymmenen prosentin suorituksen. Tammisen kulttimainen viisaus toimii missä tahansa elämän osa-alueella! Tavoite on vain keskittyä matkaan. Olla juuri siinä mitä teenkin. Ei liikaa suunnittelua kohteessa, ei ajantajua, ei kiirettä. Eli kaikki elämänarvot ja normit täysin päinvastoin kuin omassa, ja monen muunkin, arjessa.

4.jpg
Tavoitetta

Kiveliössä päämäärä on toissijainen juttu. En väitä, etteikö ole aivan perkeleen siistiä päästä pitkän vaellusrupeaman jälkeen saunanlauteilla parin kukon kanssa sekä tietysti aidolle posliinille. Kaikki on lopulta yhtä kiertokulkua ja päämäärä tulee joskus vastaan. Halusi sitä tai ei. Nykyään monella päämäärä on se tärkein kohde. Tärkeämpää on kuitenkin osata elää hetkessä ja keskittyä matkaan. Tällä tavoin asioista saa enemmän irti ja mikäli asiaa haluaa verrata vaikka työelämään, niin asiat tulee tehtyä myös paremmin ja huolellisemmin.

Oma viisauteni kuuluukin: “Keskity matkaan, älä päämäärään!”. Se on lause, jota tulen hokemaan todella monta kertaa mielessäni.

Kirjoittajasta

allekirjoitus2

varusteleka.fi

Advertisements

Asiaa aerobisesta

treeni1.jpg

aerobinen 1.jpg

Hyvää vapun jälkeistä elämää kaikille! Suomen sää ollut poikkeuksellisen monivivahteinen tänä keväänä etenkin täällä etelässä, joten mikäs sen hauskempaa kuin toikkaroida valkomyssy päässä sukat märkinä räntäsateessa. Toivottavasti kaikilla oli hauskaa ja riennot sujuivat hyvin.

Oma päätös oli jäädä tänä vappuna kotiin ihan issekseen. Tarkoitus oli myös pitää yksi vapaapäivä ilman minkäänlaista ”duunimoodia”. Meikän on yleensä vaikea olla tekemättä mitään ja pysyä paikallaan ainakin näissä olosuhteissa. Onnistuin kuitenkin mielestäni hyvin ja nyt on akut taas enemmän kuin täynnä ja mieli skarppina. Hyvä vappu siis!

Kestävyys ollut varmasti monella koetuksella pitkän viikonlopun ansiosta. Tästä syystä blogissa käsitelläänkin kestävyyden treenaamista ja tarkemmin ottaen aerobista peruskestävyyttä. Nopeasti luettuna ehkä maailman tylsin aihe. Ei niin mediaseksikäs kuin esimerkiksi suuri ja mahtava toiminnallinen treenaaminen tai vaikka jokin fitnesspepputreenihaaste. Haluan tätä perkaa osiin, koska tästä tuntuu olevan niin monta mielipidettä ja jopa vääristyneitä kuvia. Tavoitteena siis kertoa mitä on aerobinen peruskestävyys, mihin sitä tarvitaan sekä miten sitä harjoitetaan.

Mua on huvittanut jo pitkään kuinka monet ihmiset, jopa liikunta-alan ammattilaiset, tulevat naamapunaisena oksennusrinnuksilla kertomaan kuinka hyvän aerobisen treenin juuri tekivät. Silloin mun reaktio on yleensä hieman, noh huvittunut ja hämmentynyt. Miten voit sanoa tehneesi aerobisen treenin, jos kroppasi on aivan täysi maitohappoa ja keskisyke hipoo kahtasataa?

aerobinen.jpg

aerobinen2.jpg

Kestävyyden perusteet

Tämä blogi keskittyy pääasiassa aerobiseen peruskestävyyteen, mutta alkuun on hyvä avata yleisesti kestävyyden perusteita. Kestävyys on yleensä kaikkien lajien perusta. Erityisen suuri merkitys silloin, kun lajissa suorituksen kesto ylittää kaksi minuuttia tai silloin, kun itse suoritus koostuu lyhyistä ja tehokkaista työjaksoista. Kestävyyttä on monenlaista ja sen luonne muuttuu suorituksen keston lisääntyessä kahdesta minuutista aina usean tunnin suoritukseen. Suorituksen tehon mukaan kestävyys voidaan jakaa neljään osa-alueeseen.

Aerobinen peruskestävyys
Vauhtikestävyys
Maksimikestävyys
Nopeuskestävyys

Kestävyyssuorituskyky perustuu lajista riippumatta maksimaaliseen aerobiseen energiantuottokykyyn (VO2max), pitkäaikaiseen aerobiseen kestävyyteen, suorituksen taloudellisuuteen sekä hermo-lihasjärjestelmän voimantuottokykyyn. Vaikka energiaa voidaan tuottaa maksimaalisella aerobisella teholla vain noin 10 minuutin ajan, VO2max vaikuttaa myös pitkäaikaiseen kestävyyteen asettamalla aerobiselle energiantuotolle toimintarajat. Pitkäaikainen kestävyys määräytyy fysiologisista kuntotekijöistä (aerobinen ja anaerobinen kynnysteho), energiavarastojen (glykogeeni) riittävyydestä ja väsymisestä. Lihaksissa tuotettu energia täytyy muuttaa liikuntasuoritukseksi ja tätä hermo-lihasjärjestelmän voimantuottokyvystä ja suoritustekniikasta riippuvaa tekijää kutsutaan suorituksen taloudellisuudeksi. Hermo-lihasjärjestelmän voimantuottokyky ja VO2max yhdessä antavat kestävyyssuoritukselle raamit ja suorituksen taloudellisuus lopullisesti ratkaisee kuinka hyvätasoiseen kestävyyssuoritukseen urheilija pystyy. Edellä mainittujen kestävyyssuorituskykyä selittävien ominaisuuksien painoarvo muuttuu suorituksen keston, lajin luonteen (yhtäjaksoinen tai intervallilaji) ja lajitekniikan mukaan, mikä tarkoittaa, että kestävyyssuoritus on aina lajispesifinen. Sen vuoksi maailman parhaat hiihtäjät eivät menesty juoksussa tai päinvastoin (Mero ym. 2007, 333).

Mikäli halutaan riittävä harjoitusvaikutus, niin hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä hermo-lihasjärjestelmää on järkytettävä pois tasapainotilasta. Kuten missä tahansa harjoittelussa yksittäinen harjoittelu riittää horjuttamaan tuota tasapainoa, mutta usean peräkkäin toistetun harjoituksen jälkeen kropassa tapahtuu pitkäkestoista adaptaatiota, minkä seurauksena seuraavat treenit eivät enää horjuta tuota tasapainoa, ellei treeniä muuteta – monipuolisuus, monipuolisuus ja monipuolisuus. Kestävyystreenissä kropan tasapainoa horjutetaan pääasiassa pitkällä kestolla tai suurella teholla.

Kun tuota tasapainoa järkytetään keston avulla, niin harjoitusteho pysyy alle anaerobisen kynnyksen. Harjoitusvaikutus kohdistuu tällöin lihasten energiantuottoon. Kun tehoja lasketaan alle aerobisen kynnyksen (50%-70% VO2max), niin rasvojen käytön suhteellinen osuus energianmuodostuksessa kasvaa ja harjoitusvaikutus kohdistuu pääasiassa rasva-aineenvaihduntaan.

Mikäli tasapainotilaa halutaan järkyttää tehon avulla, niin harjoituksen aikainen hapenkulutus on oltava suuri (70%-80% VO2max). Anaerobisella alueella liikuttaessa kroppaan kertyy maitohappoa ja hengitys kiihtyy hyvinkin voimakkaasti. Harjoitusvaikutus kohdistuu mm hapenottokykyyn ja keho käyttää pääasiassa hiilihydraatteja energiakseen.

Aerobinen peruskestävyys

Itse aiheeseen. Lähes kaikissa urheilulajeissa lajinomainen kestävyys (Huom! Myös työssä ja arjessa jaksaminen!) tarvitsee hyvän perustan – aerobisen peruskestävyyden. Mitä kovempi aerobinen peruskestävyys on, niin sitä enemmän harjoitteluun voidaan lisätä tehoharjoittelua. Tämä on erityisen tärkeää etenkin junioriurheilijoille sekä aloittaville urheilijoille/kuntoilijoille. Ensin on valettava pohjat sekä perustat ja vasta sen jälkeen voidaan rakentaa katto.

Aerobista peruskestävyyttä voidaan parhaiten harjoittaa pitkäkestoisilla ja matalasykkeisillä harjoituksilla. Myös esimerkiksi kestovoimatreenillä kuntosalilla pyritään samanlaisiin harjoitusvaikutuksiin, mutta tässä blogissa pysytään vain perusperusperuskestävyysharjoittelussa. Tavoitteena on siis aerobisten ominaisuuksien ja rasvojen käytön parantaminen, niin harjoitustehon on oltava niin alhainen, etteivät veren laktaattipitoisuudet kasva lainakaan lepotasosta. Eli aerobisessa treenissä et voi vetää itseäsi hapoille etkä voi tehdä sitä oksennus kurkussa!

aerobinenei.jpg
Aerobistako?

Harjoituksen kesto

Pitkät kävelylenkit, pitkät tasavauhtiset juoksut ovat esimerkiksi hyviä treenimuotoja. Kestoltaan nuorille ja aloittelijoille aerobinen peruskestävyystreeni pitäisi kestää 30-60 minuuttia. Kuitenkin esimerkiksi hiihtojunnut tekevät peruskuntokaudellaan 2-3 tunnin vaelluksia sauvoilla vaihtelevassa maastossa. Vaellus on muuten loistava keino vahvistaa aerobista peruskuntoa! Mitä enemmän on treenivuosia vyöllä ja peruskunto korkealla, niin tällöin peruskestävyysharjoitusten kesto voi kasvaa jopa yli neljään tuntiin.

Junioreille on tärkeää käyttää peruskestävyysharjoitteluun muitakin kuin pelkästään omaa lajia. Tällöin kroppa kehittyy monipuolisesti, mikä on muun muassa uuden taidon oppimisessa edellytyksenä. Tietysti mitä lähemmäs mahdollista huippu-urheilijavaihetta mennään, niin oman lajin osuus peruskestävyystreenissä lisääntyy ja muut lajit jäävät vähemmälle.

Harjoituksen teho

Suurin virhe aerobisessa harjoittelussa on liian suuri teho. Mikäli teho kasvaa liikaa, niin tehdäänkin vauhtikestävyystreeni peruskestävyyden sijasta. Tämän virheen tekevät etenkin nuoret ja kokemattomat urheilijat/kuntoilijat. ”Harjoittelun on tunnuttava pahalta” on yleensä se mentaliteetti ja treenataan liian kovaa vääriä asioita. Yleensä harjoittelua onkin uskallettava keventämään, jotta se tuo haluttua tulosta. Taito se on sekin!

Aerobiset treenit kannattaa tehdä pääasiassa tasaisessa maastossa mäkien sijaan, jotta tehot pysyvät riittävän alhaalla. Toisaalta lyhytaikaset tehon lisäykset eivät pilaa peruskestävyystreeniä, mutta esimerkiksi useat useiden minuuttien yhtäjaksoiset ylämäet saattavat nostaa tehoja yli aerobisen ja treenistä tuleekin helposti vauhtikestävyysharjoitus. Syke pitäisi pitää alle aerobisen kynnyksen suurimman osan ajasta treenin kokonaisajasta.

Mikäli sinulle ei ole testeillä määritetty tuota aerobista kynnystä, niin voit laskea suuntaa antavan lukeman seuraavalla kaavalla

 (maksimisyke – leposyke) x haluttu prosentti + leposyke.

Esimerkiksi meikälle menisi seuraavasti (210-39) x 0,7 + 39 = 158,7 (pyöritettynä 159).

Peruskestävyysharjoittelussa on kuitenkin otettava huomioon, että syke kasvaa harjoituksen aika yleensä 5-10 lyöntiä perusaineenvaihdunnan vilkastumisen ja lämmönsäätelyn takia. Nuorilla urheilijoilla syke saattaa kasvaa jopa 20 lyöntiä vakiotehoissa harjoituksessa, joten peruskestävyysharjoitus pitäisi aloittaa nuorilla 10-20 ja vanhemmilla 5-10 lyöntiä alle aerobisen kynnyssykkeen. Harjoituksen lopussa syke voi sitten olla jo aerobisella kynnystasolla tai jonkin verran sen yli (Mero ym. 2007, 337).

Sykemittari on hyvä työkalu harjoituksen seurantaan ja sen analysointiin. Itse käytän sykemittareita aika paljon valmennuksissani. Treeneistä kertyy paljon dataa, joista pystyy lukemaan ensinnäkin, miten toteutus on onnistunut ja pidemmällä aikavälillä yksilön kehityksen. Hyvänä nyrkkisääntönä kuitenkin on oma tuntemus. Perinteinen PPPP (Pystyy Puhumaan Paskaa Puuskuttamatta) toimii aerobisessa harjoittelussa erinomaisesti!

Kestävyysharjoittelun_harjoitustasot.png

polar2.jpg
Sykemittari ohjaa tehoja

Harjoitusten jaksotus

Aerobista peruskestävyyttä on hyvä harjoittaa enemmän ja vähemmän koko kalenterivuoden aikana. Harvoin se on muista treeneistä pois. Urheilussa ja tavoitteellisemmin treenaavilla Aerobista peruskestävyyttä vahvistetaan erityisesti peruskuntokaudella harjoitusvuoden alussa. Sen ideana on luoda vahva pohja tuleville kovemmille treeneille sekä kilpailukaudelle. Haluttu harjoitusvaikutus vaatii yleensä 6-10 viikon jakson, jolloin tehdään vähintään kolme peruskestävyystreeniä viikossa. Tietysti harjoitusmäärät, tehot, kestot, etc. riippuvat paljon yksilöstä ja lajista.

Hyvänä ohjeena, että nuorille ja aloitteville 5-10 treenituntia viikkoon, josta peruskestävyystreenin osuus yli 80%. Huippukestävyysurheilija treenaa viikossa 10-30 tuntia, josta itse PKtreeniä 80-95 prosenttia. Toiminnallisuus ja lajispesifisyys ratkaisee tässäkin!

Coach T suosittelee, että ihan peruskuntoilijalta löytyisi ainakin 1-3 aerobista peruskestävyystreeniä ympäri vuoden. Treenaamista kannattaa ihan kuntoilijankin jaksottaa ja miettiä mitä asioita milloinkin painottaa. Treenaamisesta tulee huomattavasti mielekkäämpää fiksusti rakennetun kausisuunnitelman avulla! Sitten kaikki henkilöt, jotka mielestään kävelevät aivan riittävästi töissä ja saavat maagiset 10000 askelta päivässä. Mitä sitten? Ihminen on luotu liikkumaan!

Ikuista puurtamista

Harjoittelu on tylsää. Aerobinen treenaaminen on saman toistoa. Koko peruskestävyys on yhtä perkeleen puurtamista. Totta! Treenit ovat usein pitkiä ja tasaisen tappavan tylsiä. Tasaisilla matalilla sykkeille tasamaata. Homma on kuitenkin kaikille aivan välttämätöntä ja siksi asioita voi tehdä monella tapaa ja jopa mielekkäästi. Monipuolisuus tässäkin kunniaan. Vaihtele reittiäsi ja monipuolista liikuntaasi. Aina ei tarvitse kävellä sitä samaa polkua kotiovelta lähisiwalle ja takaisin. Mene ulos, luontoon ja nauti ulkoilmasta. Mikäli kävely alkaa muistuttamaan enemmän laahustamista ja juoksulla taas syke nousee saman tien yli rajojen, niin ota sauvat mukaan ja paukuta lähipururataa ympäri. Saat samalla yläkropan aktiivisesti mukaan. Aerobisen treenisi voit toteuttaa myös esimerkiksi soutamalla tai hiihtämällä. Keskity matkaan, älä tehoihin. Ulkoilmassa matalasykkeinen liikunta alentaa myös tehokkaasti stressiä. Henkiset ja fyysiset voimavarat siis käyttöön.

ojentaja.jpg
Sauvoilla yläkroppa töihin!

Toivon, että moni ottaa treeneissään enemmän näitä perusasioita huomioon. Peruskestävyys harvoin voi olla liian korkealla! Toivon myös kaikilta valmentajilta huomiota ja laatua peruskestävyyden harjoitteluun. On kyse sitten urheilijasta tai kuntoilijasta, taso tai laji sitten mikä tahansa, niin kausi- ja jaksosuunnitelmista tulee löytyä monipuolisesti peruskestävyystreenejä. Valmentajan on annettava myös riittävästi ohjeita ja tukea siitä, miten nämä treenit toteutetaan. Ohjatut syketreenit ja kuormituksen seuranta ovat tähän asiaan päteviä työkaluja. Aina ei riitä, että vedetään täysillä. On uskallettava ja osattava myös tehdä kevyempiä treenejä. Kestävyyden treenaamiseen ja juoksuun liittyen on tulossa kohta uusia juttuja täältä suunnalta lähipäivinä, joten mikäli nämä asiat kiinnostavat, niin kannattaa olla hereillä.

polar.jpg
Työssäni käytän usein Polarin Teamia. Siitä näen reaaliajassa mm valmennettavan sykkeet sekä se tallentaa kaikki harjoituksesta kertyneen datan.

Vappu saattaa hieman joitakin painaa, joten tulee ehkä hyvä hetki hieman ottaa kevyemmin. Mene siis ulos, kävele tunti ilman hengästymistä. Aineenvaihduntasi alkaa heräilemään ja pahimmat nesteet sekä myrkyt alkavat liikkumaan. Raitis ulkoilma saattaa helpottaa myös mahdollista vappumorkkista. Lisäksi tällä kehität aerobista peruskestävyyttäsi.

Hyvää toukokuuta kaikille rakkaille siskoille ja veljille! Päivä se on huomennakin!

P.S. Ulkoiluvaatteet nyt kerralla kuntoon näihin vaihteleviin säihin! Tilaa Haltin uutiskirje ja saat -20% alennuksen verkkokauppaan!

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Lähteet

Mero, A. 2007. Urheiluvalmennus. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.