Musta ei tuu ikinä mikään PT

coach1.jpeg

Tuon lauseen kuulin viime viikolla Vierumäellä yhdeltä junnukiekkoilijalta, joka oli keväällä hakenut eri paikkakuntien urheiluopistoihin liikuntaneuvojaksi. Harjoituksemme jälkeen aloin hokemaan ja miettimään päässäni tuota kyseistä lausetta. Lausuin aivan täysin saman lauseen vuonna 2012, jolloin pääsin opiskelemaan Tanhuvaaran urheiluopistoon. Siitä sitten aloin laittamaan ajatuksiani aikajanalle ja miettimään miten oma ajatusmaailma on vuosien mittaan muuttunut.

On vain huippu-urheilu

Kouluun päästessäni tavoitteeni oli kristallin kirkas. Päätin, että Turkiasta tulee ammattikoutsi, joka toimii päätoimisena urheiluvaikuttajana ja elanto tulee huippu-urheilusta. Otin kaikki valmennuskurssit 110% tosissani ja pyrin imemään tietoa kaikilta huippukoutseilta sekä muilta alansa rautaisilta ammattilaisilta. Syvennyin valmentamiseen ja sen vaatimuksiin huippu-urheilussa. Sivussa syntyi muun muassa rakas päättötyöni, 85 sivuinen opus psyykkisestä valmentamisesta.

Terveysliikunta, hyvinvointi, senioriliikunta, blaa, blaa ja blaa. Nuo kuulostivat kirosanoilta ja hoin itselleni sekä muille edelleen: “musta ei tuu ikinä mikään PT”. Mikään tavalliseen ja tavanomaiseen viittava ei kiinnostanut. Huipulle ja huippujen pariin oli päästävä.

Kaunis ajatus pakko myöntää. Samaa varmasti päissään pohtii tarinan kiekkojuniori, joka muistutti minua tuosta hokemastani. Tietysti kaukaisena päämääränä ja unelmana mulla on edelleen päästä huippu-urheilun pariin täysipäiväiseksi. Enää se ei kuitenkaan ole pakkomielle. Ajatusmallit ovat hieman matkalla muuttuneet. Iän tuomaa viisautta, kenties?

DSC_0275

Mestaruus vs. auttaminen

Urheilussa tähdätään tiettyyn asiaan. Se on yleensä kilpailukauden kruunaava mestaruus tai lyhyemmällä syklillä yksittäisen ottelun voittaminen tai henkilökohtaisen ennätyksen rikkominen. Tuloksellista suorittamista. Kaikki mahdolliset keinot käytetään ja aivan kaikki resurssit ulosmitataan, jotta haluttu tulos tulee täyteen. Ne olivat asioita, jotka silloin painoivat vaakakupissani eniten.

Valmistumiseni myötä oli herättävä todellisuuteen. Liikunta-alalla halusin työskennellä, sillä olinhan silloin tuore alan ammattilainen. Oli alettava työskentelemään aivan tavallisten ihmisten parissa. Nyt päämääränä ei ollutkaan mestaruuden voittaminen, vaan ihmisten auttaminen.

Sain pian valmistumiseni myötä vakiduunin kuntosalilta ja olinkin yhtäkkiä täysipäiväinen PT. Asia, jota ei ikinä pitänyt tapahtua olikin täyttä totta. Nopeasti kuitenkin päässäni välähti, miten paljon enemmän voi saada toisen aidosta auttamisesta ja välittämisestä. Aina ei kultamitali ole se tärkein asia.

Muutokset

Nykyisin edelleen suurin osa elannostani tulee PT-valmennuksista. Toki teen myös töitä urheilijoiden ja jopa ammattilaisten parissa. Oli kyseessä sitten aivan tavallinen työssäkäyvä ihminen tai piinkova ammattiurheilija, niin hyvin samoja piirteitä löytyy näistä molemmista. Mittasuhteet ja tavoitteet hieman poikkeavat toisistaan. Kuitenkin ihmisiähän tässä kaikki ollaan!

Persoonaltani olen hyvin voitontahtoinen ja oon sitä kautta myös luonnollisesti helvetin huono häviäjä. PT-valmennettavien kanssa harvoin voitetaan mestaruuksia tai pokaaleja, mutta mikäs sen hienompaa kuin saavuttaa valmennettavan asettamat omat tavoitteet! Oli se sitten tietty kilomäärä tai uusi opittu taito, etc. Onnistumiset, elämykset ja niistä saatu fiilis on todella palkitsevaa tässä hommassa. Aitoja ihmisiä, aitoja reaktioita!

Musta ei ikinä pitäny tulla PT:tä, mutta on näitä hommia nyt aika monta vuotta tullut tahkottua. Eipä ole kohtalon sanelemaa polkua tarvinnut katua hetkeäkään. Ollut todella siistiä ja homma se vain maistuu edelleen. Edellisenä iltana puhelimeeni pärähti tekstari yhdeltä PT-valmennettavaltani. Hän kehui treenejä, jotka olin hänelle aikaisemmin päivällä vetänyt ja kertoi miten hyvä fiilis oli siitä tullut. Kyseiset pienet positiiviset asiat tuntuvat arjessa kultaakin paremmalta!

Hyvää alkavaa kesäkuuta kaikki rakkaat siskot ja veljet!

P.S. Tämä blogi jää nyt pienelle tauolle, koska lähden ensimmäiselle “työreissulleni” pohjoiseen. Siitä reissusta voi lukea lisää toisesta blogistani! Palaan tositoimiin takaisin Lahteen kesäkuun viimeisellä viikolla. Heinäkuusta eteenpäin mukaan mahtuu muutama uusi PT-valmennettava. Ota siis yhteyttä, jos haluat olla fyysisesti ja henkisesti vahvempi kuin eilen!

P.P.S. Moni kysellyt miten hyvä-ja-halpa jakselee. Kiitos kysymästä oikein hienosti, mitä nyt pari kertaa laskenut jäähdytysnesteet pihalle ja turbosta kadonnut se vähäinenkin puhallus. Yhdessä kuitenkin lähdemme ajamaan pitkin Lappia… En malta odottaa!

Rakkaudella,

Coach T

profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Advertisements

Myrskyvaroitus

Olen monesti kuullut sanottavan, että on tyyntä ennen myrskyä. Tämä pätee varmasti moneen asiaan, mutta itseni kohdalla koen toisin. Kun aikamatkaan mielessäni kolmen vuoden taakse, näen aaltojen muuttuvan pikkuhiljaa suuremmiksi ja lopulta tornadoksi, joka repii taloja ja puita juuriltaan. Vielä silloin en tiennyt, että seuraavat vuodet tulevat koettelemaan minua rajummin kuin koskaan aiemmin elämässäni.

mysrky.jpg

Palaamme syksyyn reilu kolme vuotta sitten.  Olin ahertanut ammattikorkeakoulun päättötyötä, suorittanut viimeisiä kursseja, treenannut hullunkiilto silmissä ja ei pidä unohtaa satunnaista riehakasta juhlimista. Tämän syksyn jälkeen kehoni antoi ensimmäiset varoitussignaalit. Mielenmaisema muuttui viikon sisällä värikkäästä tummanpuhuvaksi. Kaikki tuntui surulliselta ja itkin usein ilman sen ihmeempää syytä. Olin peloissani, koska moinen aaltoilu ei ollut aiemmin ollut osa minua. Myös jalat tuntuivat raskaalta ja treenaamisesta tuli päiviä kestävä huono olo ja päässä tuntui utuiselta. Päätin joulukuisen valmistumisen jälkeen tietoisesti olla hakematta töitä ja lepäillä.  Muistan miettineeni että: ”kuukausi huilia ja I`m back on track”.

Oman mielen supermies

Talvi vaihtui kevääseen. Yleinen olemukseni oli hieman kohentunut. Tunsin hetkittäin itseni omaksi energiseksi itsekseni. Kovemmasta urheilusta tuli edelleen huono olo, joten jätin sen kokonaan hetkeksi, vaikka kyseinen luopuminen oli tuskaisaa.  Oma uskomukseni siitä, että olen kaiken kestävä teräsmies, oli kokenut kolauksen ja se pelotti minua. Keskustelimme avopuolisoni kanssa paikkakunnan vaihdosta ja päätimme, että maisema vaihtuu. Kävin puolitehoilla työhaastattelussa ja ihmeen kaupalla sain paikan. Karavaanimme liikkui satoja kilometrejä maantiellä ja asetuimme uuteen alkuun.

Aloitin uuden työni liikunta-alalla. Työhön sisältyi itselleni uusia elementtejä varsinkin aggressiivisen myyntityön osalta. Olin levännyt koko talven ja minusta tuntui että voimani palasivat. Jaksoin taas treenata, tehdä haastavaa työtä ja olla sosiaalinen ja menevä. Tuntui kuin joku olisi injektoinut elämänvärit takaisin suoniini. Minulla oli tunne, että uudet ihmiset pitävät minusta, minua arvostetaan ja minut huomataan. Kotona asiat eivät olleet kuitenkaan hyvin. Avopuolisoni riutui ankaran kokonaisvaltaisen uupumustilan kourissa ja itselläni meni sormi suuhun. En osannut tukea häntä kuten aikuisen miehen mielestäni kuuluu. Sen sijaan pakenin omaa kykenemättömyyden tunnettani kodin ulkopuolisiin virikkeisiin. Elämäni sen aikainen pyhä kolminaisuus eli treenaus, työ ja kreisibailaus muuttuivat entistä intensiivisemmiksi. Mieleeni juolahti joskus, että syönköhän tarpeeksi laadukasta ruokaa kulutukseeni nähden? ”Njääh, hyvin tuntuu jaksavan joten eihän tässä ole ongelmaa” uskottelin itselleni.

Arjen silmukka kiristyy

Tätä rallia kehoni jaksoikin kokonaiset yhdeksän kuukautta. Jälleen samat oireet alkoivat puskea pintaan kuin vuotta aiemmin. Huomasin haukkovani henkeä ennen töihin lähtöä, kuten olin huomannut useimpina aamuina tekeväni. Musertava väsymys ja ahdistus puristi rintaani. Päässäni vilisi miljoona ajatusta äärettömyyden nopeudella ja mistään niistä en tahtonut saada kiinni. Looginen ajattelu, lähimuisti, reaktiokyky ja tasapainokin tuntuivat takertelevan harva se päivä. Huonontuneen hienomotoriikan siivittämänä rikoin kotona ennätysmäärän lautasia, kun ne pirut eivät tahtoneet pysyä sormieni otteessa. Onneksi Ikeasta saa lautasia halvalla.

Oli vaikea saada kiinni työasioista, tai oikeastaan mistään. Mieliala aaltoili alakulosta epätoivoon. Välillä oli vielä hyviäkin päiviä seassa. Kovat äänet työpaikalla säikäyttivät minut joka kerta sisäisesti ja sydämeni muljahti kurkkuuni useita kertoja päivän aikana. Treenaaminen pahensi kaikkia epämääräisiä oireita. Silti en voinut luopua siitä, olinhan asiakkailleni esimerkki. Perimmäisiin sieluni sopukoihin kovalla kädellä iskostettu syyllisyys ja itsensä ruoskiminen pitivät minua vahvassa lieassa ja pakottivat liikkeelle. Huomasin kuinka joka aamuinen naamion asettaminen kasvoilleni astuessani ulkomaailmaan kävi päivä päivältä hankalammaksi.

Apua, auttakaa joku!

Lopulta kuukauden tuskailun jälkeen päädyin työterveyslääkärin vastaanotolle. Hän tokaisi hivenen kehnolla suomella: ”muutama paiva lepoa ja huva tule”. Näin kahden vuoden taistelun jälkeen uskallan väittää kyseisen diagnoosin menneen metsään.   Tästä ensimmäisestä 15 minuutin visiitistä työterveyteen onkin käyntejä eri terveydenhuollon ammattilaisten tykö kertynyt paljon, koska sairas olotila on pysynyt kuin täi tukassa. On tutkittu endokrinologiaa, ruuansulatuselimistöä, hivenainetasoja sekä tietysti psyykettä. Sairauslomapäiviä on kertynyt tätä kirjoittaessani satoja.

Melkein kaikilta näiltä osa-alueilta tehtiinkin löydöksiä jotka johtivat toimenpiteisiin. Muutoksen alle meni mm. ravinto, lisäravinteet sekä suhtautuminen pakonomaiseen treenaamiseen. Myös monenmoisia lääkekokeiluja mahtui mukaan. Tästä alkoi myös matka oman mieleni pimeimpiin syövereihin. Uskon vakaasti, että ilman tätä matkaa en olisi ikinä lähtenyt katsomaan peilikuvaani syvemmälle silmiin ja olisin tyytynyt pelkkään pintaraapaisuun. Olin halunnut vältellä kaikkea mitä itsessäni pinnan alla kyti. Kaikesta yllämainitusta kerron tarkemmin myöhemmin joten pysythän kyydissäni ystävä? Minulla jäi vielä paljon kerrottavaa. Ehkäpä vielä joskus myrskyn jälkeen on poutasää?

“You can never cross the ocean until you have the courage to lose sight of the shore.” –Christopher Columbus

Rakkaudella,

Veli_K

Valmentajan vastuu

DSC_0422.jpg

DSC_0421.jpg

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Ilman teitä ei olisi mitään, joten hattu päästä ja nöyrin kiitos sekä kumarrus. Kaikilla meillä on omat vastuumme sekä velvollisuutemme. Olit sitten äiti, sisko, koira, putkimies, poliisi tai mikä ikinä tahansa. Pyrin nyt hieman avaamaan työtäni sekä siihen ja yleisesti valmentamiseen liittyviä vastuita.

Tulosvastuu

Onko valmentaja vastuussa yksilön tai joukkueen tuloksesta? Mielestäni ainoa vastaus on kyllä. Valmentajan tehtävä on kehittää yksilöä tai ryhmää nousujohteisesti ylöspäin ja saada maksimaalinen tulos irti. Siinä keskeinen ideologia. Tietysti on paljon muitakin tehtäviä ja loputtomasti eri keinoja ja työkaluja millä saadaan haluttu kehitys aikaan sekä ulos mitattua toivottu tulos. Niistä joskus myöhemmin, nyt keskitytään vastuisiin.

Oli laji tai tavoite sitten mikä tahansa, niin yllä mainittu kaava pätee. Oli valmentaja sitten urheiluvalmentaja, ravintovalmentaja, taitovalmentaja, mentaalivalmentaja, personal trainer, etc. Nykyään on muuten aivan perkeleesti eri valmentajia! Se on mun mielestä siisti juttu, että pystyy erikoistumaan tiettyyn juttuun, jolloin pystyy pelaamaan juuri omilla vahvuuksillaan!  Pointtina kuitenkin, että sama se mikä valmentaja olet, niin vastuullasi on luoda optimaalinen kehitys sekä saada haluttu tulos (=tavoite) täyteen.

Prosessi

Lähden perkamaan tätä kahdella eri esimerkillä. Otetaan ensin mallinäyte personal trainer maailmasta. Usein olen kuullut toisilta valmentajilta, miten haluttua tavoitetta ei ole saatu aikaan. Tavoite ollut esimerkiksi pudottaa x määrä painoa. Homma alkanut hienosti ja valtavalla draivilla painettu duunia. Paino pudonnut hienosti alussa, mutta kehitys stopannut ja sitten aletaan etsimään syytä. Valitettavan usein olen kuullut, että toi mun valmennettava ei tee sitä eikä tätä eikä myöskään noudata hänelle laadittua ruokavaliota. Eli tässä valmentaja vierittää epäonnistumisen valmennettavan päälle. Mitä helvettiä? Tässä kohtaa olisi aika katsoa syvälle sinne peiliin ja kysellä mikä mennyt vihkoon ja miten sen voi korjata. Valmentajana sun tehävä on saada motivaatio pysymään korkealla hyvinä ja heikkoina hetkinä. Se vaatii paljon aikaa, tukemista, välittämistä ja sopivasti vittuilua. Liian monesti tuudittaudutaan siihen, että annetaan kasa ohjelmia (treeniohjelmat, ruokavaliot) ja sitten vain kädet taskuihin ja odotellaan ihmeen tapahtumista. Ensinnäkin tuo ei ole valmentamista vaan ohjaamista. Valmentajalla ja ohjaajalla on merkittävä ero.

Painonpudotus on monella nykypäivänä tavoitteena. Se on myös tosi arka asia monelle. Mikäli yksilö asettaa itselleen tavoitteeksi pudottaa painoaan esimerkiksi -30kg, niin se on hieno juttu tottakai, mutta myös valtavan iso muutos monellakin tavalla. Elintapoihin tulee isoja muutoksia. Liikunnan ja yleisen aktiivisuuden lisääminen, ruokailutottumusten muuttaminen, unenlaatuun keskittymistä, etc. Tosi isoja asioita, joiden omaksuminen ei yleensä tapahdu ihan hetkessä. Henkisesti myös raskasta laittaa omia rutiinejaan uusiksi sekä kaikki muu mitä kropalle tapahtuu matkan aikana. Iso painonpudotus prosessi voi kestää kuukausia tai jopa vuosia, joten on sanomattakin selvää kuinka paljon mielialat ja motivaatiot heittelevät tuon aikana. Valmentajan vastuulla on tietysti laatia suunnitelmat kuinka tavoitteeseen päästään, mutta noiden lisäksi motivaation ylläpitäminen on täysin koutsin vastuulla. Etenkin vastoinkäymisten osuessa kohdalla. Heikkoina hetkinä huomaa hyvän valmentajan.

Aina ei riitä, että tehdään suunnitelmat ja treenataan kerran viikossa ohjatusti oksennuskurkussa. Valmennettava vaatii myös paljon huomiota ja jatkuvaa tukemista. Tärkein asia, jonka olen oppinut valmentamisesta on välittäminen. Valmennan sitten PT-valmennettavaani, kiekkojoukkuetta, pienryhmää tai yritysporukkaa, niin välittäminen on numero yksi. Jos aidosti näytät kuinka paljon välität yksilöstä ja heittäydyt itse täysillä mukaan, niin se on se juttu mikä kantaa pitkälle. Välitä ja kuuntele aidosti yksilön tarpeet. Tuo ohje toimii myös aika hyvänä elämän ohjeena!

Case Marjamäki

Sitten toiseen esimerkkiin. Huippu-urheilussa valmentaja on aina numero yksi lähtijä, jos tulosta ei tule. Taas on se aika vuodesta, jolloin koko kansaa kiinnostaa taas jääkiekko ja Pariisissa pelaavat leijonamme ovat se juttu tällä hetkellä. Itse olen lähinnä sivusilmällä katsonut pelejä, joten en pysty sen tarkemmin ottamaan asioihin kantaa. Tilanne on kuitenkin se, että koko kansa vaatii A-maajoukkueen päävalmentajalle potkuja. Jotkut haluaisivat sen tapahtuman jopa kesken turnauksen. Pommin varma totuus on se, että koko leijonien kausi on ollut tuloksellisesti surkea. Otantana tässä syksyn World Cup, EHT-pelit sekä meneillä oleva MM-turnee. Marjamäki on aika lailla lähtötelineissä ja joutunut aivan helvetilliseen ajojahtiin. Paine on aika iso tuossa kattilassa eikä hirveästi kateeksi käy tällä hetkellä. Mikäli haluttua kehitystä ei saada aikaan ja tulos jää heikoksi, niin valmentaja potkitaan pihalle. Onko asia aina näin mustavalkoista?

En nyt ota kantaa yllä olevaan asiaan, vaan haluan nyt muistuttaa yhdestä seikasta. Ajasta. Asiat ja muutokset eivät tapahdu hetkessä ja oli kyseessä sitten kuka tahansa johtava huippuammattilainen, niin myös valmentajat tarvitsevat aikaa.

Käytetään esimerkkinä vaikkapa Suomen kiekkomaajoukkueen menestystä MM-kisoissa. Uusi valmentaja on kohdannut lähes aina tuloksellisesti heikon ensimmäisen kauden. Vuosina 2003-2017 maajoukkueella on ollut yhteensä kuusi eri pääkoutsia. Westerlund, Summanen, Shedden, Jalonen J, Jalonen K ja nykyinen Marjamäki. Jokaisella heistä on ollut tuloksellisesti heikko ensimmäinen kausi, mutta kehitys on pysynyt hyvänä ja tulos parantunut viimeistään heti toisella kaudella. Vuoden 2015 puolivälierä tappion myötä Kari Jalosta vaadittiin eroamaan välittömästi tehtävästään, mutta seuraavana vuonna irtosi finaalipaikka ja tuloksena MM-hopea. Jalonen olikin lopulta ihan hyvä koutsi suomalaisten kiekkoniilojen mielestä.

Opetus

Summa summarum. Yksilöä on pystyttävä kuuntelemaan ja annettava hänelle tarpeeksi aikaa. Nyky yhteiskuntamme on kuitenkin kovin tuloskeskeinen ja kaikki pitää tapahtua hetitässäjanyt. Oli kyse sitten ihan mistä tahansa, niin annetaan toisillemme aikaa. Toteutetaan itseämme, tehdään virheitä, opitaan virheistä, nautitaan matkasta eikä keskitytä liikaa itse lopulliseen päämäärään. Ei jääkiekon MM-kisat tai ylipäätänsä elämä ole aina niin vakavaa.

Jos koet, että tavoitteesi eivät tunnu täyttyvän mitenkään, niin ota yhteyttä! Mietitään yhdessä just sulle sopiva ratkaisu ja löydetään keinot, miten tavoitteet täyttyvät.

DSC_0433

Kesän juoksukoulussa vielä tilaa! Lue aiheesta lisää tästä!

P.S. HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ MAAILMAN PARHAALLE ÄIDILLENI! ILMAN SUA EN OLISI MITÄÄN! KIITOS!

Rakkaudella,

Coach T

profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikää fitnessblogi.

Kausi 2017-2018

DSC_0083.jpg

DSC_0084.jpg

Noniin tällä viikolla tuli sitten kirjoitettua viimeinenkin sopimus liittyen ensi kauteen. Hommat siis selvillä ja sanotaan näin, että tulevasta kaudesta tulossa erittäin mielenkiintoinen! Omalla kohdalla hommat muuttuvat aika radikaalisti verrattuna viime kauteen. Viime kaudella olin C-ikäisten joukkueen päävalmentaja. Kaudella 2017-2018 tulen keskittymään pelkästään maalivahtivalmennuksiin ja samalla toimintaympäristöni vaihtuu myös yksittäisestä joukkueesta useampaan jengiin sekä ikäluokkiin.

Tulen olemaan jatkossa Päijät-Hämeen alueen maalivahtivalmennuskoordinaattori sekä Hc Giantsin maalivahtivalmentaja. Ihan kuin näissä ei olisi tarpeeksi yhdelle miehelle, niin tulen myös tekemään maalivahtivalmennuksia Pietarin Dinamon naisten edustusjoukkueelle. Nyt on aika kova kattaus ladattu ja motivaatio näihin uusiin haasteisiin aivan satakymppi!

Hc Giants

Hollolan jättien kanssa luonnos sopimuksesta oli syntynyt jo vähän aikaa sitten. Tää on mulle todella iso steppi koutsina ja tosi huikee mahdollisuus. Ensinnäkin Giants on todella fiksusti kasattu ja johdettu organisaatio. Jo viime kaudella huomasi, miten ihmisiä alkoi kiinnostamaan divarikiekko Hollolassa. Katsojat löysivät upeasti tiensä hallille, somessa Giants oli hyvin esillä ja Radiomäellä pelattu talvinen ulkoilmapeli oli aikamoinen menestys!

Giantsin edustusjoukkue pelaa miesten II-divaria ja seuralta löytyy myös nuorista ja nälkäisistä pelaajista kasattu Akatemia joukkue. Molemmissa joukkueissa tulen toimimaan veskakoutsina. Hieno juttu meikälle, koska nyt pääsen virallisesti olemaan miesten jengin valmennuksessa koko kauden ajan. Tavoite on myös asetettu korkealle, sillä ensi kauden päätteeksi tavoitteena on vain ja ainoastaan nousu miesten Suomisarjaan.

Hc Giants

Joukkueesta ja organisaatiosta löytyy myös aivan tolkutonta kokemusta. Giantsin päävalmentajana toimii Kari Mäkitalo ja valmennuksesta löytyy myös muuan Jarna Jantunen. Eli Turkian poika pääsee aikamoiseen kouluun! Mäkitalo on todella kokenut kaveri ja arvostan häntä todella paljon. Hän on koutsannut kauemmin kuin meikä on elänyt! Sitten Jarnan saavutukset tietävätkin varmasti kaikki, jotka vähääkään ovat seuranneet kiekkoa. Todella uskomaton ja vilpitön persoona. Tekee hommia nuoren pojan intohimolla ja uskaltaa heittäytyä missä tahansa tilanteessa. Tulee melkoisen värikäs kausi ja tarinoita tulee varmasti syntymään!

Eli mulle se seuraava iso askel valmennusurallani, mutta tämän pestin myötä tulen oppimaan valmentamisesta varmasti enemmän kuin kaikista muista kausistani yhteensä. Kokeneiden kavereiden kanssa on kunnia työskennellä ja tulen imemään kaiken mahdollisen opin tuosta ympäristöstä. Samalla annan kaikkeni, että saadaan Hollolaan laadukasta maalivahtivalmennusta.

Joukkue kokoontuu ensi viikolla kauden avauspalaveriin. Siellä näen sitten kokonaisuuden ensimmäistä kertaa ja siitä polkaistaan kausi käyntiin. Suomisarja täältä tullaan. Cant wait!

Pelicans

Pelsujen juniori puolella olen ollut jo useamman kauden. Aiemmin kakkoskuotsina ja pääluotsina. Nyt sitten veskakoutsi puolella maalivahtivalmennuskoordinaattoriksi. Jos ei muuta, niin titteli on ainakin komea! Tehtävä on todella moniosainen ja laaja. Virallisesti sopimuksessani tehtävistäni lukeekin: ”Maalivahtikoordinaattori vastaa Päijät-Häme alueen maalivahtien urheilutoiminnan valitun linjan valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä, valvonnasta ja toteutuksesta. Toimii Päijät-Häme alueen mv-valmentajien tukihenkilönä/mentorina/kouluttajana. Vastaa maalivahtien erikoisjäiden suunnittelusta ja toteutuksesta alueella”. Eli suomeksi vastaan kokonaisuudesta. Määritän yhtenäisenlinjan ja teen suunnitelmat siitä, miten alueen mv-valmennusta toteutetaan joukkueiden arjessa. Koutsaan luonnollisesti junnuveskareita, mutta myös joukkueiden mv-valmentajia.

IMG_20170505_144719.jpg

Työmaata riittää ja kesä meneekin koko ensi kauden suunnittelussa. Varsinaisesti jalkaudun joukkueisiin ja jäätreeneihin elo-syyskuussa, eli nyt on aikaa luoda yhteiset toimintamallit, jotta saadaan aikaan laadukasta ja eteenpäin vievää valmennusta.

Todella kiitollinen ja innostunut tuosta hommasta! Koen tuon isoksi kiitokseksi koko Junior Pelicans organisaatiolta. Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita ja kova työ palkitaan aina. Siinä kaksi viisautta, joita pidän päivittäin mielessä.

Sanotaan vielä, että aikamoisia aukkoja löytyy yksittäisten joukkueiden maalivahtivalmennuksesta. Mikäli koet osaavasi valmentaa junnuveskoja ja haluat päästä jääkiekkovalmennukseen mukaan, niin laita mulle viestiä. Annan siihen valmiit työkalut ja materiaalit sekä toimin sun mentorina koko kauden ajan. Palkitsevaa hommaa, mikäli haluaa kehittää itseään ja omia valmennettaviaan! Ainiin, saa siitä myös hieman palkkaakin!

Динамо Санкт-Петербург

Pietarin Dinamo. Tää on melko spesiaali homma ja alkoi viime kaudella hieman yllättäen. Dinamon naiset vierailevat säännöllisesti Pajulahdessa leireilemässä ja sieltä meidän yhteistyö myös alkoikin. Joulukuussa 2016 Dinamo oli siellä treenileirillä ja meillä oli silloin taukoa omista sarjapeleistä. Saatiin sovittua harkkapeli heidän kanssaan. Lähtökohta itse peliin oli aika mitätön. Alueen kolmostason C-junnut vastaan ammattilaisjoukkue. Osalta Dinamon pelaajista löytyy kokemusta Olympialaisista ja me oltiin tahkottu C:n Suomisarja karsintoja. Kukaan ei meihin uskonut ja sitä paskan määrää sai taas kuullakin ennen peliä ihan riittävästi! No pelihän oli aivan yhtä maalia, mutta upeasti pojat rimpuilivat mukana. Eka erä päätty 2-2 ja oltiin aika hyvin pelissä mukana pelkällä kilpparilla! No meiltä alko sitten bensa loppumaan jossain kohtaa peliä ja hävittiin vissiin 6-2 tuo peli lopulta. Torjunnat meni tyyliin 70-10, eli oltiin perkeleenmoisessa myllyssä koko 60minuuttia!

Tuosta pelistä kului jokunen kuukausi ja Dinamon leidit tulivat taas leirille Pajulahteen. Silloin mulle tarjoutu mahdollisuus mennä koutsaamaan heidän veskareitaan. Olin, että totta helvetissä, nyt pääsen osaksi yhtä Euroopan suurseuraa! Viikon leiri Pajulahdessa oli aika mielenkiintoinen, opettava ja samalla haastava.

Sen tiesin jo entuudestaan, että Venäjällä (etenkin naisissa) veskarikoutsaus on aika lastenkengissä. Eli tiesin, että mulla on oikeasti todella paljon annettavaa omalla ammattitaidollani. Itseluottamus oli tietysti, kuten aina, korkealla. Pakko kuitenkin sanoa, että jännitti aivan helvetisti mennä ensimmäistä kertaa jäille näiden daamien kanssa. Kaikki pelaavat siellä ammatikseen, kaikki koutsit ovat ammattilaisia ja koko joukkueen toiminta on todella ammattimaista. Annoin myös kokoajan näyttöjä itsestäni heidän head coachille, eli olin try-outilla siellä. Asiaa ei tietysti helpottanut vallitseva kielimuuri. Joukkueen huoltaja sekä kakkosmaalivahti olivat ainoat ketkä pystyivät puhumaan englantia. Muut puhuivat pelkkää harasoota, joten oli taas Turkian pojalla pieni haaste edessä. Joo olenhan mä opiskellut joskus pari vuotta venäjää, mutta sillä kieliopilla ei saada aikaan kuin korkeintaan hymy huulille. Tietysti hieman preppasin itseäni ja opiskelin nopeasti parit hokitermit, joilla saa edes pientä palautetta annettua. Lisäksi kuvasin kaikki treenit videolle ja aina treenien jälkeen opiskeltiin veskojen kanssa tekniikkajuttuja videolta, siihen ei aina tarvita edes yhteistä kieltä!

dinamo_kuva
Coach T ja Pietarin Dinamo

Homma meni todella nappiin lopulta ja nautin kyllä joka hetkestä. Vakuutin heidän johtoryhmän myös ja loppu kesästä koittaa uusi leiri Pajulahdessa ja siellä olen taas mukana. Näytöt annettu ja kaikki auki mitä itse kauteen tulee. Heidän Suomen leirien veskakoutsina toimin ainakin, mutta muu vielä avoinna. Avoimin mielin ja parempi olla innoissaan kuin huolissaan!

Arki

Hienoja titteleitä hienoissa seuroissa. Sanotaan nyt, että glamouri on aika kaukana näissä hommissa! Viime kaudella joukkueen yhteisiä tapahtumia oli vajaat parisataa. Siihen päälle kaikki sadat suunnittelutunnit kotona ja kymmenet valvotut yöt. Ensi kaudella tapahtumien määrä tulee tuplaantumaan omalla kohdallani ja suunnittelua, videointia, etc. tulee vieläkin lisää. Jääkiekkoon saa uppoamaan aivan loputtomasti aikaa. Saahan näistä hommista rahaa, mutta ei näillä rikastumaan pääse. Tietysti tällä hetkellä tärkeä osa mun elinkeinoa, mutta enemmän teen näitä hommia tällä hetkellä rakkaudesta lajiin, kuin rahan takia.

Mikäli olet tai haluat joskus ammattikoutsiksi, niin silloin on hyväksyttävä tosiasia, ettei ole sellaisia käsitteitä kuin ylityöt, pyhäkorvaukset, säännölliset työajat, etc. Valmentaminen on intensiivistä hommaa ja työskennellään ihmisten, yksilöiden kanssa. Tavoitettavissa ja töissä 24/7. Mua nää ei häiriste yhtään enkä koe ongelmaksi sitä, jos olen vaikka jäähallilla viisi tuntia suunnitellun kahden tunnin sijaan tai, jos valmennettavani soittaa minulle ilta kympiltä ja avautuu ongelmistaan. Rakastan ja nautin niin helvetistä mun työstä, etten vaan voi valittaa.

IMG_20170505_180542.jpg
Videointi iso osa arkea

Tietty onhan nää hommat joskus aika raskaitakin. Etenkin viime kausi oli todella työllistävä ja kauden jälkeen oli jopa aika helpottunut olo, kun se oli ohi. Tehnyt myös aika hyvää ”lomailu” koko jääkiekosta. Kymmenen kuukautta putkeen 15vuotiaiden poikien pääkoutsina on jonkun verran kuluttavaa hommaa. Omat kiekkohommat käynnistyvät tosissaan vasta loppukesästä, joten kesä menee pääasiassa PT-valmennuksissa.

En ihmettele yhtään, jos joku Patrik Laine ilmoittaa änäri kauden jälkeen olevansa väsynyt eikä jaksa lähteä Pariisiin vääntämään mmkiekkoa. Melkoisessa mankelissa ollut kyseinen veli ja Winnipegin kausi oli lopulta pettymys, joten henkiset voimavarat ovat todella lopussa. Aika mahdoton tehtävä olisi vielä kerätä itsensä ja laittaa kaikki likoon leijonapaita päällä arvokisoissa. Lisäksi koko kansa tietysti odottaa ja janoaa jokaista harhasyöttöä sekä helppoa kiekonmenetystä. Jossain kohtaa tauko on aina hyväksi, joten suodaan se heille!

Action-kamerat alk. 69,95€

Matka tähän pisteeseen

Jääkiekko on ollut mulle aina suuri intohimo. Kotkassa Titaaneissa pelasin junnuvuodet veskarina, mutta siitä pelaajaurasta ei jäänyt muuta kuin kasa hyvin muistoja. Aika varhain selvisi realiteetit, ettei tästä kovin kunniakasta uraa ole tulossa, joten aika nuorena kiinnostuinkin valmentamisesta. Sieltä se ajatus sitten lähtikin ja lopulta päädyin opiskelemaan liikuntaa.

Ajatukset olivat selvillä ja lopulta ne siirtyivät itse tavoitteeseen. Suuri esikuvani Juhani Tamminen joskus totesi omista tavoitteistaan pelaajauransa suhteen, miten joku päivä Turun puhelinluettelosta löytyy ”Juhani Tamminen, ammattikiekkoilija”. Päätin, että jonain päivänä Fonectasta tai Facesta löytyy ”Turkia, ammattikoutsi”. Päätin vuosia sitten, että haluan ammattivalmentajaksi. No ammatikseni olen saanut valmentaa jo useamman vuoden. Se on vaatinut paljon ja vaati joka päivä paljon duunia, että saan tätä rakastamaani hommaa tehdä elääkseni.

Jääkiekkovalmennuksissa minua on auttanut joukko lukuisia ihmisiä ja matkan varrella olen tavannut aivan huikeita persoonia. Ehkä suurin syy miksi tähän olen ryhtynyt on Kotkan Titaanien valmennuspäällikössä Mika Iltolassa. Opiskeluni alussa hän otti minut työharjoitteluun ja antoi valtavasti työkaluja perustekemiseeni. Siitä enemmän kuin kiitollinen ja rispektit sinne Kotkaan! Hän loi minuun kipinän, joka jatkuu edelleen.

Aika raakileena sitä mentiin suurella innolla ja epävarmoin ottein. Seuraava merkittävän henkilön tapasin Hollolassa. Siirryin vuosia sitten Hollolaan valmentamaan ja siellä silloinen valmennuspäällikkö Marko Sykkö loi aivan perkeleesti uskoa mun tekemisiin. Hän antoi mun toteuttaa itseäni ja kehui jatkuvasti sekä oli äärimmäisen positiivinen. Usko lisääntyi ja sain siitä valtavasti lisää itseluottamusta. Tuo jakso opetti meikälle yhden keskeisen asian, mitä toteutan päivittäin valmentamisessa. Jos uskot riittävästi yksilöön, niin vähitellen yksilö alkaa itse uskomaan itseensä. Tein siellä kovasti töitä ja varmasti aivan perkeleesti virheitä, mutta sain kouhottaa ja touhottaa mielin määrin ja se sopi silloin mulle täydellisesti. Virheist oppii ja kokemus karttuu, vai miten se meni?

Se miten nykyinen identiteettini valmentamiseen löytyi, niin suurin kiitos siitä kuuluu rakkaalle ystävälleni veli Holmströmille. Heinolassa vietetyn kauden aikana Holle näytti todella miten pelille heittäydytään ja mitä merkitsee aito yksilöstä välittäminen. Todellinen stadilainen ja aivan mieletön persoona! Terkut sinne PK-seudulle, hyvä haippi siellä päällä!

Tavoite

Tärkein tavoite itselleni ensi kautta ajatellen on kehittyä valmentajana sekä ihmisenä. Tässä hommassa ei koskaan voi olla liian hyvä eikä koskaan voi olla täysin valmista pakettia. Se tässä meikää kiehtookin – jatkuva itsensä kehittäminen. Kehitys loppuu tyytyväisyyteen, joten ei tässä todellakaan vielä olla tyytyväisiä. Parannettavaa riittää ja kehityskohteita on paljon. Ne ovat tiedossa ja niitä pyrin kehittämään jokapäiväisellä duunillani.

Tietysti isoja tavoitteita on myös seurojen puolelta. Pelicansin junioripuolelle saatava toimiva maalivahtivalmennuskoneisto, joka palvelee sekä kehittää yksittäisiä junioreita mahdollisimman hyvin. Ehkä joskus tuottaa jopa ihan kirkkaimpia tähtiä maailmalle. Giantsin ainoa tavoite on Suomisarjaan nousu, joten mun tehtävä on pitää huoli siitä, että veskarimme ovat sarjan parhaita. Dinamolle puolestaan haluan antaa laadukasta suomalaista mv-valmennus osaamista, joka vie heidän yksilöitään eteenpäin. Tietysti samalla annan itsestäni koko ajan näyttöjä tuonne idänsuuntaan!

Kaudesta 2017-2018 tulee aivan varmasti huikea sekä opettavainen. Ei auta muu kuin nauttia matkasta ja keskittyä jokaiseen hetkeen! Pyrin pudottelemaan pitkin kautta ajatuksiani ja fiiliksiäni tänne blogiini. Katsotaan sitten vajaan vuoden päästä onko tavoitteet ja projektit saatu maaliin.

Hyvää alkavaa työviikkoa kaikille rakkaille siskoille ja veljille! Pidetään hetkestä kiinni.

P.S. Juoksuvalmennusryhmän ilmoittautuminen polkaistu käyntiin. Mikäli haluat kehittää juoksutekniikkaasi sekä oppimaan uutta harjoittelusta, niin tuu messiin! Kerätään aivan huippu jengi kasaan ja siitä tulee aivan huikea juttu. Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ!

Rakkaudella,

Coach T

profiili.jpg

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Putkirulla keholle ja mielelle

DSC_0307.jpg

DSC_0310.jpg

Putkirulla. Foam Rolleri. Pötkylä. Keskiaikainen kidutusväline. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tänä päivänä varmasti jokainen kuntoilija on nähnyt ja kokeillut kyseistä välinettä. Putkirullauksesta tullut melkoinen hittilaji ja jokaisesta kuntosalista löytyy jonkinlainen rulla sekä osa kuntosaleista tarjoaa myös ohjattuja rullaussessioita. Myös monesta kodista löytyy rulla. Yleensä nämä kotona lojuvat rullat ovat pelkästään osa sisustusta. Postauksen ideana on antaa tietoa tästä vehkeestä. Yritän myös kertoa miten sitä käytetään ja miten meikä sitä käyttää omassa arjessani sekä valmennustyössäni.

Todellista pesunkestävää tutkimustietoa putkirullauksesta ei ole vielä paljoa, koska kyseessä on melko vähän aikaa yleisesti käytössä ollut menetelmä. Joistain asioista voidaan kuitenkin olla täysin varmoja. Suurella osalla meistä on lihaksissaan triggerpisteitä ja nämä pisteet voivat aiheuttaa kipuja, huonoa liikkuvuutta ja motorisia ongelmia. Tutkimustietoa erityisesti lihaskalvojen roolista on vähän enkä siksi voi varmuudella sanoa niistä juuri mitään absoluuttista totuutta. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että liikkumattomuus ja esimerkiksi liiallinen passiivisuus siinä ruudun ääressä johtaa lihasten ja sidekudoksen lyhenemiseen, jumittumiseen ja huonoon toimivuuteen. Rullaamisella näitä jumeja eli triggereitä, arpikudosta sekä adheesioita saadaan tehokkaasti avattua. Jumeja avaamalla kehon liikkuvuus parantuu ja (nyt kaikki bodarit hereillä!) lihasten voimantuottokyky kehittyy. Säännöllisellä rullaamisella saavutat rennomman kehon ja mielen sekä parannat suorituskykyäsi.

Omat kokemukset

Ensimmäisen kerran tutustuin kunnolla rullaamisen maailmaan joskus vuonna 2012 Savonlinnassa Tanhuvaaran urheiluopistossa. Opiskellessani siellä kaiken maailman rullia tuli jatkuvasti vastaan ja eräällä kurssilla tähän paneuduttiin tarkemmin. Olin aivan helvetin skeptinen koko touhuun, kuten yleensä aina kaikkeen uuteen. Luonteeseeni kuuluu kaiken jatkuva kyseenalaistaminen. Toisinaan erinomainen juttu, joskus todella häiritsevä. Mielenkiinto kuitenkin heräsi tuohon kovaan pötkylään ja aloin tehdä siihen joka päivä enemmän ja enemmän tuttavuutta. Lopulta hyväksyin tosiasian, että tästä on selvää apua mulle ja varmasti myös muillekin.

Nykyään, vuosia myöhemmin, aamurutiineihin (niitä pakollisia rutiineja on muuten PALJON!) kuuluu rullaus. Aamupalaa tehdessäni hieron jalkapohjiani lacrosse pallolla. Tulee helvetin hyvä fiilis, kun saa rasittuneisiin jalkapohjiin hieman verta virtaamaan. Rullaan myös ennen ja jälkeen omien treenieni. Rullaus osana alkulämppää avaa pahimmat jumit kehosta ja se valmistaa kropan hyvin itse treeniin. Kovan treenin jälkeen loppuverkan yhteydessä myös hinkkaan ongelmakohdat rullalla kevyesti.

pallo.jpg
Lacrosse pallo

Lätkäkassistani löytyy myös rulla. Aivan loistoväline ikämieshöntsäkiekkoon! Jäävuorot ovat yleensä helvetin aikaisin aamulla tai keskiyöllä, joten varsinaista alkulämpöä ei hirveästi tule tehtyä muuta kuin rullalla pehmittää pahimpia paikkojani. Pitää myös muistaa ikämieskiekon etiikka. Varsinainen alkulämmittelyhän on tietysti kielletty. Mun on vaan pakko jotenkin saada paikkoja valmiiksi ennen jäälle menoa. Muuten laitetaan tilaukseen pari kappaletta tekolonkkia.

Iltaisin ennen nukkumaan menoa rullailen myös. Olen rituaalien mies, joten tietysti mulla on iltarutiinini. Iltapalaa tehdessäni (sama kuvio kuin aamulla) jalkapohjien hieronta pallolla. Iltapalan jälkeen kevyt rullaus pahimpiin jumikohtiin ja lopuksi kallonpohjan rullailu. Siitä tulee todella raukee fiilis ja auttaa myös meikää nukahtamiseen. Kokeile ihmeessä!

Pyrin tekemään kerran viikossa pidemmän puhtaan liikkuvuustreenin, jolloin muun muassa rullaan koko kropan läpi pitkän kaavan kautta. Rulla on vahvasti osa arkeani eikä todellakaan vie paljoa aikaani! Kannattaa sisällyttää rullaus osaksi jotakin esim. alku-/loppuverkka. Rullaan paljon ja säännöllisesti, mutta en todellakaan ole notkea. Liikkuvuuteni on todella rajoittunut. Siksi sitä vain tehtävä paljon ja usein.

DSC_0321.jpg

Rulla työssäni

Käytän rullaa myös paljon valmennuksissani. Lähes jokaisen valmennettavani alkulämmittelystä löytyy rullausta. Oli kyseessä sitten PT-valmennettava tai jääkiekkojunnu. Loppuverkassa sitä myös käytetään sekä huoltavissa ja palauttavissa harjoituksissa rulla on myös ehdoton väline. Tiedän, että monelle valmennettavalleni rullasta on varmasti tullut melkoinen kirosana. Mikäli joku valmennettavani nyt lukee tätä blogia, niin se on vain sun parhaaksesi!

Jääkiekkovalmennuksessa rullasta on myös tullut aivan ehdoton. Säännöllinen rullaaminen edistää liikkuvuutta sekä lihasten voimantuottoa ja nämä ovat niitä asioita mitä etenkin jääkiekossa (kaikissa palloilulajeissa!) tarvitaan, oli pelipaikkana mikä tahansa. Valitettavasti etenkin juniorijääkiekossa junnujen omatoiminen lihashuolto on todella vajaata. Kireyttä ja todella suuria liikerajoituksia löytyy järjestäen etenkin pakaroista, takareisistä ja lonkankoukistajista. Pahimmillaan kyseiset jumit aiheuttavat polvien kipeytymistä sekä polvivammoja nuorille urheilijoille.

Jokainen voi nyt miettiä omaa elämäänsä millaista se oli 15 vuotiaana. Sitten voit laskea montako tuntia käytit venyttelyyn ja lihashuoltoon tuossa kohtaa elämässäsi. Tuskin kovin montaa sormea siihen laskukaavaan tarvitaan! Lähes jokaiselle teinille, etenkin hokijunnuille, staattinen venyttely on sama asia kuin se ruotsin tunti yläasteella, 95prosenttia ei vain kinosta. Silloin sitä ei vain koeta mielekkääksi ellei venyttelyä ohjaava henkilö satu olemaan joku kuvan kaunis taitoluistelija – jännä ilmiö! Putkirullauksen olen kokenut hyväksi junnukiekossa. Helppo toteuttaa ja teinit myös tekevät sitä yleensä ilman sen suurempaa huokailua. Valmennusurani aikana putkirullalla on saatu myös monia polvi- ja selkäkipuja kuriin. Statementtinä vaadinkin jokaiseen jäähalliin putkirullia vapaaseen käyttöön!

Rullaa rennosti

Rullalla on väliä. Kun valitset rullaa, niin suosi mahdollisimman kovaa ja jäykkää versiota. Rullan tehtävänä on pehmittää lihaskalvoasi, joten rulla ei saa antaa periksi. Unohda markettien halpisrullat, panosta laatuun! Laadukas rulla säilyttää muotonsa ja kestää vuosikymmeniä. Rullan koko kannattaa pitää aika pienenä. Pitkä rulla on yleensä epäkäytännöllinen ja hankala käsitellä. Tutustu laadukkaisiin Foam Roller rulliin ja valitse omasi Foamroller.fi. Rullaamiseen voi käyttää myös kovia palloja, kuten lacrosse- tai golfpalloja.

Pari nopeeta nyrkkisääntöä. Ensinnäkin maalaisjärki. Rullaa lihasta, älä luuta. Sama logiikka kuin hieronnassa. Rullauksen ei pidä sattua aivan tajuttomasti! Jos tunnet voimakasta kipua, niin kevennä painetta ja lisää vasta tehoja, kun rullaus ei tunnu enää niin tuskaiselta. Lihasta voit rullata pitkittäis- tai poikittaissuunnissa. Vaihtele rullaus kulmia ja tunnustele kehoasi. Rullaamisella myös tietoisuus omasta kropasta lisääntyy!

Kuinka usein?

Ota rulla osaksi arkeasi. Rullaile jalkapohjat aamuisin ja iltaisin esimerkiksi ruoanlaiton tai vaikkapa hampaidenpesun yhteydessä. Kiire ei voi tässä kohtaa olla tekosyynä… Kokeile rullata myös alku- ja loppuverryttelyssä. Näin saat treenistä enemmän irti ja palautuminen nopeutuu. Mikäli treenaat kuntosalilla esimerkiksi kolme kertaa viikossa ja rullailet alku- plus loppuverkassa, niin viikossa tulee rullattua helposti jo puolituntia. Jo sillä on positiivia vaikutuksia.

Mikäli haluat rullata enemmän ja tehdä puhtaita rullaustreenejä, niin tee näitä 1-2 kertaa viikossa. Rullaa esimerkiksi alkuviikosta kropan takaosio ja loppuviikosta kropan etuosio. Aikaa näihin sessioihin riittänee 30minuuttia ja erityistä alkulämpöä et välttämättä tarvitse. Rullaile vaikka TV:tä katsellessasi, niin koko homma menee ihan huomaamatta.

Harjoitteet

Rullaamisessa, venyttelyssä ja kaikessa muussakin toiminnassa on pidettävä tavoite mielessä. Miksi ja miten tehdä? Rullauksen voi jakaa kolmeen osaa: alkuverkka, loppuverkka, oma treeni.

Mikäli rullaat alkulämmön yhteydessä, niin tavoitteena on valmistaa kroppa itse harjoitukseen. Rullaa rennosti ja kevyesti 5-15 kertaa lihasta kohden. Käy erityisesti niitä lihaksia läpi, joita treenissä tulet käyttämään (=lajispesifinen).

Loppuverkan tavoite on tehostaa palautumista treenistä. Rullaile taas rennosti 10-20 kertaa lihasta kohden ja hae samalla rentofiilis mieleesi. Rullaile omia ongelmakohtiasi ja niitä kohtia joita rasitit itse treenissä. Jännitykset lihaksista pois, aineenvaihto tehostuu ja palautuminen alkaa nopeammin.

Rullaaminen omana treeninä kehittää erityisesti liikkuvuuttasi. Rullaa 1-2 minuuttia lihasta kohden ja voit käyttää hieman enemmän tehoja rullauksessa. Vältä kuitenkin edelleen sitä helvetinmoista kipua! Kun osut oikein kunnolla triggeriin, niin sen kyllä tuntee. Pyri siihen, että pystyt olemaan rennosti koko painollasi rullan päällä. Vietä eri asennoissa riittävän kauan aikaa ja tunne kuinka pahin jännitys alkaa laukeamaan sekä ”antamaan periksi”. Tässä hommassa tulee kuuma, ainakin tuskanhiki.

DSC_0326.jpg
Hierontarullat kotiin ja ammattikäyttöön
Erittäin laadukkaita foam rollereita maailman johtavilta tuotemerkeiltä. – Evolution.fi

Olet sitten kuntoilija tai urheilija, nuori tai seniori, teet paljon istumatyötä tai vaikka ajat paljon autolla, niin ota rulla osaksi elämääsi. Takaan, että sillä saat rennomman kropan sekä kevyemmän mielen. Käytä niitä voimavarojasi paremmin! Mikäli haluat oppia rullaamisesta lisää tai vaikka haluat järjestää työpaikallesi ohjatun rullaussession, niin ota yhteyttä TÄSTÄ!

Hyvää viikkoa kaikki rakkaat siskot ja veljet. Tänään on hyvä päivä rullata!

P.S. Tiedoksi kaikille. Hyvä-ja-halpa toimii edelleen!

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Toiminnallisuus

treeni3.jpg

treeni2.jpg

kenttä.jpg

Aikaisemmissa blogini ovat lähinnä käsitelleet minua ja minun elämääni. Seuraavaksi teen juttusarjan kaikkia kiinnostavasta aiheesta, harjoittelusta. Aihe on todella todella laaja ja pyrin avaamaan sitä myös mahdollisimman laajasti. Tarkoituksena käydä läpi muun muassa harjoittelun perusteita, omia treenejäni ja näkemyksiäni, erilaisia treenivälineitä sekä tietysti jakaa vinkkejä jokapäiväiseen tekemiseesi.

Sinä lukija, joka etsit ihanaasuperfitnesspepputreeniä, niin lopeta lukeminen. Et tule sitä ainakaan näistä teksteistä löytämään. Keskityn harjoitteluun, en perseenpumppaamiseen.

Tavoite ohjaa tekemistä

Tavoite ohjaa jokapäiväistä tekemistä ja unelmat antavat siihen bensaa. Vanha viisaus, joka pätee aina ja ikuisesti. Kaikki tekeminen lähtee yksilön tai ryhmän tavoitteista. Mikä tahansa päämäärä onkaan, niin sen perusteella lähdetään rakentamaan harjoittelua. Tavoitteita on loputtomasti ja kaikilla meillä on jonkinlainen tavoite tässä elämässä. Se voi olla voittaa maailmanmestaruus, nostaa rautaa enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa, pudottaa painoa kymmenen kiloa, oppia uusi taito, omaksua säännöllinen ruokailurytmi tai vaikkapa arjessa jaksaminen. En tule nyt sen tarkemmin avaamaan tavoitteita tai tavoitteen asettelua. Siitä myöhemmin lisää! Pointtina se, että tavoite on oltava aina mielessä ja se on se asia mikä johtaa kaikkea tekemistä.

Juoksemaan oppii juoksemalla. Voima kehittyy voimaharjoittelulla. Paino putoaa muuttamalla elintapoja. Siinä kärjistetyt esimerkit. Tavoite on ohjaava tekijä. Sitten on tiedettävä mitä tehdä, jotta tavoitteisiin pääsee ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Toiminnallinen harjoittelu ja epätoiminnallinen harjoittelu

Edelleen tavoite ohjaa tekemistä. Tavoite on muutettava toiminnaksi, joka kehittää ja avustaa maaliin pääsyä. Esimerkkinä nuorella jääkiekkoilijalla on suuret tavoitteet uransa suhteen. Seuraava kausi tulee olemaan tärkeä hänen uransa kannalta ja kehitys kohteena on puhdas nopeus (=liikenopeus). Kesäharjoittelun tavoitteiksi on asetettu nopeuden kehittäminen sekä alakropan nopeampi voimantuotto. Harjoittelun on siis palveltava ja kunnioitettava näitä kyseisiä asioita. Tehdään esimerkiksi lyhyitä 100% nopeusvetoja, räjähtäviä loikkaharjoitteita ja nostetaan voimatasoja maksimivoima tyylisellä harjoittelulla. Kyseessä on jääkiekkoilija, joten on otettava myös laji huomioon. Lajin vaatimukset ja lainalaisuudet. Mikä on polvikulma luistelussa, mihin suuntaan voimaa tuotetaan, millä frekvenssillä, etc. Tämän lisäksi harjoitteluun vaikuttavat luonnollisesti myös kyseisen yksilön ominaisuudet. Kestääkö polvet juoksua? Millaiset ovat hänen liikerajoitteet? Mikä on lähtötaso? Siinä muutama peruskysymys ja tietysti tämän lisäksi on isoliuta henkisiäominaisuuksia huomioon otettavaksi, mutta nyt ei keskitytä niihin.

Kyseisessä esimerkki tapauksessa on paljon huomioon otettavia asioita. Kyseiset asiat, kun summaa yhteen ja tekee harjoitteita, jotka vievät toimintaa eteenpäin, niin voidaan puhua toiminnallisesta harjoittelusta. Toisena esimerkkinä sairaalassa vuodepotilaana oleva henkilö, jonka maksimaalinen suoritus on sängyltä nouseminen. Kuntousohjelman tavoitteina on kehittää hänen maksimisuoritusta sekä viemään toimintaa pidemmälle. Nousun jälkeen pystyä kävelemään. Hänen treeninsä on siis oltava toimintaa kehittävää – toiminnallista harjoittelua.

Palataan jääkiekkoilijaamme. Into tekemiseen on kova ja halutaan treenata kovaa sekä paljon. Juostaa paljon pitkiä intervalli -vetoja. Jumpataan jalkoja suurella volyymilla ja riehutaan salilla monta tuntia päivässä. Tekeminen voi näyttää ulospäin hyvältä. “Perkele toi jätkä vetää kovaa!”. Juostaan jopa liikaa ja polviin tulee rasitusvammoja (tarvitseeko jääkiekkoilijan olla huippujuoksija?). Salitreenillä on saatu jalkoihin hyvännäköinen pumppi ja terassilla on kiva istua Eastonin shortsit jalassa imemässä betonia. Todellisuudessa jalat on jumpattu jumiin eikä haluttua liikenopeutta ole saatu kehitettyä. Voidaan siis puhua, että harjoittelu on ollut epätoiminnallista.

Toiminnallinen harjoittelu on ollut jo vuosia melkoinen trendi. Vaikka yksittäinen harjoitus olisi kuinka “hieno” tahansa täynnä moninivel liikkeitä kymmenillä kuminauhoilla ja TRX-naruilla sekä jumppapalloilla, niin kannattaa kysyä viekö kyseinen harjoitus todella yksilöä eteenpäin.

DSC_0291.jpg
Toiminnallista harjoittelua?

Mun treenit

Moni kysellyt meikältä, että miten ja kuinka usein treenaat. Meikällä ei ole sen suurempia tavoitteita liikunnan ja harjoittelun suhteen. Omana päämääränä, että pysyy kroppa läjässä ja mieli 110% kirkkaana jokaisena päivänä. Ihan sama onko painoni 75kg tai 80kg. Ei hirveästi väliä onko rasvaprosentti alle vai yli kymmenen tai nouseeko tänään penkistä oman perseen lisäksi 100 vai 110kiloa. Tunnen sen verran hyvin kroppani, että tiedän mitä tänään tehtävä, jotta hyvä tunne säilyy ja jaksan tehdä töitä tarvittaessa 25tuntia vuorokaudessa.

Oma päivä alkaa siitä, että herään aamulla 07.15 ja vedän ison lasin vettä sekä vitamiinit naamariin ja lähden aamuhölkälle. Juoksen hokihölkkää 10-20minuuttia ja tuun takasin himaan syömään aamupalan. Aamulenkki toimii meikälle siksi, että kroppa herää samantien päivään ja saan tietoa mitä treeniä se tänään kaipaa. Suosittelen kaikille! Säännöllinen herääminen ja aamurutiinit maanantaista maanantaihin auttavat jokaisena iltana myös nukahtamiseen.

Jääkiekossa aloitetaan lähiviikkoina kesätreenit. Oon viimeset kahdeksan viikkoa tehnyt ja kokeillut tulevia kesätreenejä, joita tulen ensi kesänä ja kaudella teetättämään. Hyppinyt, loikkinut, nostanut rautaa, juossut ylä- ja alamäkiä, rappusia, kävellyt sauvoilla(!?), joogannut, pelleilyt erilaisilla palloilla… Tulee väkisinkin aika monipuolisesti tehtyä juttuja. Oma juttu on se, että teen aina kaikki treenit kokonaan tai ainakin demona. Mun on tiedettävä miltä mikäkin treeni tuntuu ennen kuin voin vetää kyseisen treenin. Oli kyseessä sitten urheilija tai PT-valmennettava. Kaikki teettämäni treenit on siis testattuja eikä vain vedelty suoraan PT-studio -ohjelmasta listana ulos.

Aasinsiltana päästiinkin treenien suunnitteluun. Se miksi testaan kaikki treenit johtuu ihan siitä, että käyn melkosta keskustelua itseni kanssa. Pakko tietää se tuntuma, mutta tämän lisäksi kysyn kokoajan itseltäni, että miksi? Miksi toi liike, miksi noi toistomäärät, mitä tällä haet, viekö toimintaa eteenpäin, etc… Jopa yksittäiseen treeniohjelmaan saa tolkuttomasti uppoamaan aikaa! Jakso- tai kausisuunnitelmasta puhuttakaan. Meikän on vaan pakko ensin perustella asiat itselleni. Vasta sen jälkeen voin asian toteuttaa ja perustella myös muille.

No vielä omiin tavoitteisiin. Pelaan pappakiekkoa satunnaisesti muutaman kerran viikossa. Onhan se ihan kiva joskus saada muutama kiekko kiinni. Maalivahtihommien takia kehonhuoltoon käytettävä aika paljon aikaa, sillä meikän lonkat ja nivuset kipeytyvät jokaisen pelatun vuoron jälkeen aivan perkeleesti. Kesäkuussa olisi yksi reilu sadan kilometrin vaellussetti edessä. Loppukesästä voisi juosta jonkun maratonin. Onhan näitä olevinaan.

Monipuolisuus on hyve

Harjoittelun ja liikunnan on oltava monipuolista. Se on tutkittua faktaa, että yksitoikkoinen harjoittelu pitkällä aikavälillä ei kehitä. Kroppa tottuu nopeasti ärsykkeisiin ja siksi treeni on pidettävä monipuolisena. Vaikkakin juoksemaan oppii juoksemalla, niin on tehtävä myös paljon muita harjoitteita, jotta kehitys jatkuu ja kroppa kestää juoksemisen. Liikaa ei kannata päissään pohtia yksittäistä treeniä ja sen toiminnallisuutta-epätoiminnallisuutta. Lähtökohtaisesti kaikenlainen liikunta on aina hyväksi, harvoin siitä on haittaa! Ihminen on tehty liikkumaan, ei istumaan kahdeksaa tuntia päivässä. Liikkukaa!

Tuli näköjään helvetin epälooginen teksti tästä ekasta lyhyestä treeniblogista, joten referaattina:

1) tavoite ohjaa tekemistä

2) harjoittelun on palveltava tavoitetta, ei näytettävä hyvältä

3) monipuolista harjoittelua erilaisin ärsykkein

Toivottavasti joku sentään tajusi meikäläisen pointin. Jos tulee tunne, että tarvitset hieman lisää eväitä treenaamiseen ja apuja tavoitteisiin pääsyyn, niin jätä yhteydenottopyyntö. Pääset siihen TÄSTÄ. Alkaa meikäläisen kalenteri olemaan sen verran täysi, että yhdelle PT-valmennettavalle vielä tilaa ennen kesäkuuta.

Hyvää sunnuntaita kaikki rakkaat siskot ja veljet!

P.S. Halpa-ja-hyvä on palannut takaisin entistä vahvempana!

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Alku

DSC_0041

DSC_0049.JPG

DSC_0045.JPG

Päätin tehdä sen. Asian jonka moni muukin tässä maailmassa on jo tehnyt. Siitä moni haaveilee, ehkä unelmoi ja osa saattaa sitä ehkä jopa vierastaa tai pelätä. Tuo asia on oman yrityksen perustaminen. Jättäydyin pois palkkatöistä ja aloitin virallisesti täysipäiväisen yrittäjyyden sopivasti aprillipäivänä.

Moni läheinen onkin tästä syystä kysellyt fiiliksiäni ja toivotelleet onnea sekä menestystä. Lähes jokainen myös kysynyt kysymyksen: “eikö sua pelota?”. No totta helvetissä! Pelottaa ja jännittää. Onhan tässä kyseessä koko elinkeinoni ja tulevaisuuteni. Toisaalta oma intohimo, urakehitys, kasvaminen ihmisenä ja itseluottamus kumoavat tuon pelon.

Miksi päätin tähän ryhtyä? Sitä tässä pyrin avaamaan ja on siksi mentävä hieman ajassa taaksepäin. Heti kärkeen todettava, että mulla oli asiat todella hyvin entisessä duunissani. Työ oli sitä mitä osaan, työpaikka oli kuin koti ja kaikki työkaverini todella rakkaita. Ei mitään pahaa sanottavaa mistään. Halusin vain jotain enemmän ja musta alko todella tuntua etten pysty enää antamaan itsestäni kaikkea kyseiselle firmalle. Ote alku lipsua ja olin jo työsuhteeni alussa tehnyt itselleni ja muille selväksi, että Turkia tekee duuninsa vain 110prosenttisesti. Teho ja intohimo firman logolle alkoivat laskea ja päätin, että nyt pitää päästä pois.

Kaikki kulminoituu yhteen paikkaan. Suomen pohjoisimpiin nurkkiin. Utsjoelle, tarkemmin Kaldoaivin erämaahan. Alko meno ahistamaan, oli päästävä pois ja otettava aikalisä kaikkeen. Eletään syksyä 2016 ja silloin pidin vastoin kaikkia normeja talviloman. Moni sitä multa kyselikin, että miksi pidät talviloman syksyllä. Aina sama ajatus omassa mielessä: “pakko”. Otin aikalisän ja suuntasin keskelle ei mitään erämaan hiljaisuuteen. Se paikka oli mulle ihan paratiisi ja ne kuljetut kilometrit raikkaassa ilmassa avasivat ajatuksiani. Siellä ja silloin tein päätöksen, että lopetan duunit ja perustan oman yrityksen ja pyöritän sitä vain ja ainoastaan omilla vahvuuksillani. Samassa lävähti mieleen: ” menestyksen alku”.

Siitä se prosessi lähti. Tein talven ja vuodenvaihteen laskelmia ja suunnitelmia. Valmistauduin tulevaan. Kaikesta tulikin selvää ja varmaa. Tuli fiilis, että nyt tiedän mitä teen ja miksi teen. Asiasta en hirveästi vuotanut ulospäin. Osa ehkä huomasi jotain olevan meneillään, mutta päätin pitää kaikki sisälläni.

Nyt oli kasassa päämäärä, halu, suunnitelma, kalkulaatiot ja enään puuttui ajankohta. Mielessäni oli muutama eri aikataulu, mutta päätin “menestyksen alun” starttaavan virallisesti 1.4.2017. Rehellisesti sanoen en tajunnut sen olevan aprillipäivä… Samapa se! Ainoa syy päivälle oli se, että jääkiekkokausi ohitse ja saan hieman lisää aikaa kaikelle eikä tarvi olla jäähallilla joka iltaa koutsaamassa. Kiekko on meikälle kuitenkin niin tärkeetä hommaa jota painan aina täydellä intohimolla ja se syö aikalailla voimavaroja pidemmän päälle.

20161018_105119_hdr
Täällä syntyi ajatus menestyksen alusta

Homma selvä siis. Nyt oli kaikki palaset kasassa! Siitä eteenpäin onkin menty aika pikakelauksella. Perustamiset ja muut miljoonat hakemukset menivätkin ihan itsestään. Siitä hämmentynyt vieläkin. Miten helvetissä tässä byrokratian luvatussa maassa?! No tämä sopii meikälle. Iso kiitos siis kaikille virkailijoille ja käsittelijöille jo tässä kohtaa! Alku oli saavutettu ja yritykseni Inresco Group lävähti kaupparekisteriin 15.3.2017.

Toteutan tällä hetkellä unelmaani. Luoda jotain uutta ja omaa. Tehdä asioita, joista nautin ja jotka antavat minulle paljon. Pystyn nyt tekemään pelkästään asioita, mitkä hallitsen. Vahvuuksilla kokoajan eteenpäin ja pystyn olemaan rehellinen itselleni sekä se tärkein, omaitseni.

Tämä blogi tulee kertomaan laajasti ammattikoutsin arjesta, sen tuomista iloista ja nöyryytyksistä. Täällä jauhan yleisesti myös urheilusta sekä liikunnasta. Tulen myös avautumaan itsestäni ja kertomaan omia fiiliksiäni sekä ajatuksiani. Persoonaltani olen aika perkeleen perfektionisti, mutta lupaan kirjoittaa tätä vain ja ainoastaa aivan nollat taulussa. Ei oikolukuja, paljon kirjoitus  virheitä ja kielioppi suoraan kakkosluokalta.

Koutsin päiväkirja, ei mikään fitnessblogi.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille siskot ja veljet!

P.S. Suuri kiitos kaikille tykkääjille, seuraajille, jakajille! Todella kiitollinen teille! Jatkakaa samaan malliin, parasta mitä voitte mulle nyt tehdä.

Rakkaudella,

Coach T

Profiili

Yritys perustettu

Yritys Inresco Group rekisteröitynyt kaupparekisteriin 15.3.2017 ja virallisesti toiminta aloitettu 1.4.2017. Inresco Group tuottaa valmennus- ja hyvinvointi palveluita nimellä Voimavarat Coaching & Wellness. Palvelukokonaisuus on tarkoitettu henkilöille, yrityksille ja kilpaurheilijoille sekä joukkueille.

Tarkoituksena on saada ihmisiä liikkumaan ja pitämään itsestään huolta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Henkilöille, siis ihan tavallisille ihmisille, suunnatut tuotteet edistävät juuri näitä asioita. Olit sinun tavoitteesi ihan mikä tahansa, niin apua tulet saamaan niiden toteuttamiseen!

LUOTETTAVUUS

YKSILÖLLISYYS

PERSOONALLISUUS

Yrityksille suunnattujen palveluiden ideana on lisätä ihmisten tietoisuutta hyvinvoinnista sekä edistää työssäjaksamista. Tähän tulevat avuksi Personal Training palvelut yrityksille, tietoisuutta lisäävät luennot sekä mentaalivalmennus. Palvelut sopivat kaiken kokoisille yrityksille!

taustalogolla_iso2_02

Urheiluvalmennus on suunnattu kilpaurheilijoille sekä joukkueille. Tarkoituksena auttaa esimerkiksi yksilöurheilijan kehitystä tietyssä uran vaiheessa tai vaikkapa lisätä joukkueen yhteishenkeä. Urheilijalle, joka haluaa kehittyä kokonaisvaltaisemmaksi urheilijaksi!

Voimavarat blogin tarkoituksena on kertoa yrityksen tuoreimmat kuulumiset ja välittää uutisia. Täältä löydät myös tietoa tulevista tapahtumista. Seuraa blogia, niin pysyt ajantasalla!

 

Hyvää sunnuntaita kaikille!

voimavarat_coachingwellness_pieni