Rakennatko tikkaita väärälle seinälle?

kuva

En ole koskaan kirjoittanut blogitekstiä.

Olen opettamisen ja kouluttamisen kautta puhunut tuhansia tunteja sekä ”esiintynyt” lukemattomille ryhmille, mutta kertaakaan en ole istunut alas ja kirjoittanut ajatuksiani blogitekstiksi. Kun sitten Tino heitti tällaisen mahdollisuuden ilmaan, päätin ottaa asian tosissani ja annoin Googlen kertoa minulle, miten tällainen teksti tuotetaan niin sanotusti ”vimosen päälle!” Koska Iso G ei valehtele, noudatan seuraavaksi sen paljastamaa pettämätöntä blogirakennetta:

Herätys + Kärjistys (mitä pahempi sen parempi)  + Vastaus/toimenpiteet + lopetus + muutama mystinen mielikuva sekä maailmaa suurempi motivaatiolause. Huom – huumori plussaa.

Ok, helppo homma. Let’s go!

 

Herätys

Heti alkuun kysymys: Milloin ongelman pystyy ratkaisemaan lopullisesti? Silloin kun oikeasti tunnistaa ja tunnustaa, että ongelma on olemassa! No mikä tässä on ongelmana? Jengi ei HALUA tunnistaa mikä on nykyajan yksi suurimpia, ellei jopa suurin, ongelma tavoitteellisessa toiminnassa kuten harjoittelussa, painonpudotuksessa, terveydessä tai jopa henkilökohtaisissa talousasioissa!

Screenshot_2015-01-28-19-34-14-1
Ongelma?

 

Kärjistys

Mikä sitten on tämä viikatteen lailla ihmisten tavoitteita lanaava ongelma?

Ihmiset rakentavat tikapuita väärälle seinälle! (Onko riittävän mystinen mielikuva?)

Otetaan muutama esimerkki avaamaan tätä lausetta:

Esimerkki 1: Jape (52kg) haluaa hauikset eli salitermein tykit. Miksi? Koska niillä saavuttaa pyhän kolminaisuuden (hihaton paita/arvostus/naiset) nopeammin kuin isoilla reisilihaksilla. Tämä tavoite mielessä hän hankkii lavallisen kananrintafileitä ja oman riisipellon, nuuskaa BCAA:ta ennen 6-jakoista päivän treeniohjelmaa ja virtsaa treenilaturi ohimossa päristen aerobisten laitteiden päälle samalla kun virittelee palkkaria tippana suoneen, ettei vain anabolinen ikkuna pääse huomaamatta räpsähtämään kiinni. Ja vaikka Jape tekee kaiken mitä Kai Greene tekee, niin millin tarkasta toteutuksesta huolimatta käsivarren paksuin kohta on kyynerpää.

Esimerkki 2: Tiina haluaa pudottaa painoa eli laihtua eli kiinteytyä 10 kiloa. Miksi? Koska kaikki pudottaa aina kymmenen kiloa. Ja koska 59 kiloa kuulostaa vaan niin paljon paremmalta kuin 69 kiloa. Ja koska kun tiputtaa 10 kiloa, mahtuu yläasteaikaisiin farkkuihin ja tuntee itsensä varmasti itsevarmemmaksi ja kauniimmaksi ja onnellisemmaksi ja hiuksetkin heiluvat ryhdikkäämmin tuulessa. Viimeksi Tiina käytti mehudieettiä, pudotti sillä 9kg ja sai 3 kuukauden päästä takaisin vain 11kg. Sitä ennen Tiina käytti onnistuneesti Zöne-alkaliinidieettiä, pudottaen 9kg ja saamalla takaisin vain 11,5kg. Tällä kertaa Tiina on tosissaan ja ostaa netistä medicalizaatio-dieetin, jossa kaikki ihmisen tarvitsemat ravintoaineet otetaan 18 eri pilleristä, koska sen lisäksi että maaperästä on loppunut vitamiinit kasviksiin ja proteiinia ei riitä enää edes eläimiin, niin gluteeni ja se prkleen maito ovat alkaneet imeytyä muihinkin elintärkeisiin ravintoaineisiin kuten sprirulaan ja goji-marjoihin. Tiina lyö kaiken tahdonvoimansa peliin, syö jokaisen määrätyn pillerin ja ryhdittää toimintaa vielä jokailtaisella 12 500 vatsalihasliikkeellä. Suureksi ilokseen hän pudottaa 10 kiloa elopainoaan ja sen lisäksi, että lihoo 15 kiloa takaisin seuraavan 2 kuukauden aikana, hänellä todetaan rasvamaksa ja välilevyn pullistuma

Ihmiset haluavat muutosta. Ihmiset yrittävät muutosta. Voisin kuvitella, että suurin osa niistä joille esimerkiksi paino tuottaa ongelmia omassa arjessa, on yrittänyt jollakin tavalla ratkaista tilannetta. Jos meillä on siis selvät tavoitteet, halua muutokseen sekä yrittämistä, niin miksi tuloksia ei tule? Tiedostakaan se ei voi olla kiinni, koska sitä on enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja vielä kaikkien käytettävissä, usein melkeinpä ilmaiseksi.

Vastaus on kärsimättömyydessä sekä tämän liiankin hyvin tiedostavassa markkinataloudessa. Kärsimättömyys johtaa siihen, että ihmiset rakentavat tikapuita väärille seinille. Halu saada tuloksia nyt, tai mieluummin jopa heti, johtaa siihen että toimintametodit ja työkalut valitaan kuvitellun nopeuden, tehokkuuden tai jopa helppouden mukaan. Tässä ei olisi mitään väärää, ellei näitä termejä määrittelisi markkinatalous eli raha. Metodeja ja työkaluja ei markkinoida siitä syystä, että ne toteuttaisivat niitä fysiologisia muutoksia, joita elimistössä pitäisi tapahtua pitkällä aikavälillä jotta saavuttaisimme pysyviä tuloksia. Niitä markkinoidaan, jotta juuri SINUN mielenkiintosi saadaan herätettyä ja muutoksen TUSKASI aktivoitua, koska tämä hyvin suurella todennäköisyydellä johtaa ostopäätökseen. Ja mitä sitten jos tuloksia ei tule, tai ne eivät ole pysyviä? Aina löytyy uusi tuote tai ”ratkaisu”. Jos ihminen ottaisi asiaan hiukan etäisyyttä ja käyttäisi tervettä järkeä, hän voisi huomata, ettei kaikki olekaan niin kuin mainokset lupaavat. Ikävä kyllä terve järki ei mainosta itseään revityillä vatsalihaksilla, D-kupin silikonimuoteilla tai 30 päivän tulostakuulla, ja tätä kautta jää auttamatta hiukan jalkoihin.

Näin ollen on aivan sama kuinka paljon panostat projektiin, teet kaiken vaadittavan tai rakennat juuri sellaiset tikapuut tavoitteesi seinälle, jotka sinulle on ohjeistettu. Vaikka pääsisitkin sen seinän huipulle, huomaat, ettei se ollutkaan sitä mitä halusit. Metodit eivät tukeutuneetkaan ihmiskehon toimintaan. Ne eivät toteuttaneetkaan tavoitteiden fysiologisia vaatimuksia. Niitä ei oltu suunniteltukaan pysyviin tuloksiin. Tavoite ei täyttänytkään niitä toiveita, joita sille asetit. Aikaa ja resursseja kului. Turhaudut. Epäonnistuit.

boxing-984174_1920.jpg

 

Vastaus

Kuten sanoin, ongelma ei ole tiedon puutteessa. Ongelma on tiedon soveltamisessa ihmisen elämään ja tavoitteisiin. Tässä muutama perustavanlaatuinen askel oikeaan suuntaan:

  1. Mitä OIKEASTI haluat? Vaaditaanko tavoitteesi saavuttamiseen fyysisiä muutoksia vai pitäisikö kenties työstää muita osa-alueita? Itsevarmuus ei vaadi painonpudotusta. Arvostus ei vaadi lihaksia. Kenenkään ei tarvitse mahtua yläasteaikaisiin farkkuihin.
  2. MIKSI haluat mitä haluat? Toiminnallasi pitää olla SYY! Hyvin usein kysytään, että mistä löytäisi motivaatiota muutokseen. Motivaatio on kyllä hyvä työkalu, mutta se loppuu lopulta kuin bensa. Jos toisaalta toiminnallasi on sinulle henkilökohtainen ja tärkeä syy, sinulla on sen kautta PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ tehdä mitä pitää tehdä. Et ole motivaation armoilla. Jos bensa loppuu, niin työnnät sen auton sinne minne sen pitää mennä!
  3. MITÄ tavoitteesi vaatii? Mitkä ovat muutoksen PERUSTEET? Selvitä perusteellisesti ne askeleet, joita sinun pitää ottaa jotta saavutat tavoitteesi. Esimerkiksi kaiken harjoittelun ja ravitsemuksen pitää perustua ihmisen fysiologiaan ja anatomiaan. Painonpudotus ja ylläpito vaatii tapojen muutoksia, ei dieettejä. Jos haluat rikastua, niin säästäminen on yhä nopein keino siihen. Jos haluat rentoutua ja palautua, niin riittävä uni voittaa edelleen 100-0 kaikki muut rentoutumiskeinot.
  4. Sovella toiminta-askeleet SINUN elämääsi. Tavoitteilla on tietyt yhteiset perusteet, mutta kaikilla toteuttajilla on yksilölliset lähtökohdat, elämäntilanne ja resurssit. Kaikkia niitä, jotka ovat saavuttaneet tavoitteitaan ja pystyneet YLLÄPITÄMÄÄN niitä, yhdistää yksi tekijä. He ovat saaneet perusteet toimimaan omassa elämässään. Heistä on tullut oman elämänsä ammattilaisia!
  5. Toteuta! Suunnitelman ei tarvitse olla optimaalinen vaan realistinen. Täydellistä toteutustapaa ei ole olemassa, koska Elämä on erikoistunut heittämään kapuloita rattaisiin minkä ehtii. Pääasia on, että teet edes jotain.

 

Jos et itse pysty toteuttamaan, tai jaksa opiskella, näitä pysyvän muutoksen perusteita, palkkaa valmentaja joka tekee nämä sinun kanssasi. Huomaa: sinun kanssasi, ei sinun puolestasi! Jos valmentaja ei osaa soveltaa toimintamallejaan sinun elämääsi, hän ei ole palkkansa arvoinen. Kyllä, sinun pitää pystyä muuttamaan elämääsi, mutta tavoitteista ei saa tulla koko elämääsi.

boxing-555735_1920 (1).jpg

 

Lopetus

Muutos ei ole koskaan suoraviivaista. Kaikki kaatuu, se on varmaa. Näin ollen tee mitä pystyt, nauti matkasta kädet ilmassa ja hiukset tuulessa heiluen, koska ennemmin tai myöhemmin tulet mätkähtämään naamallesi.

Se ei kuitenkaan ole epäonnistuminen, vaan vain osa elämää. Epäonnistuminen se on vasta kun et enää nouse uudestaan ylös.

Perusteet kunniaan,

Jouni

download

Voimavarat Coaching & Wellness on luottanut omassa toiminnassaan TFA:n koulutuspalveluihin ja hyödyntänyt näitä alusta asti. Yhteistyönkunniaksi tarjoamme kampanjakoodin VOIMAVARATSPECIAL30, jolla saat -30% alennuksen kaikista TFA:n kursseista ja paketeista!

Lue lisää TRAINING FOUNDATION ACADEMYSTÄ ja laitetaan jakoon vielä veloitukseton FREE FOUNDATION – kurssi. Tämän avulla pääset kurkistamaan Training Foundation Academyn verkkokursseihin sekä muutamiin bonusmateriaaleihin! Haluat sitten itsellesi tai valmennettavillesi parempia ja pysyviä tuloksia, niin nämä materiaalit auttavat sinut jo alkuun! Veloituksettomaan kurssiin pääset TÄSTÄ!

Advertisements

Anskun matkassa

DSC_0017.jpg
Rinkka selässäni tuntui painavammalta kuin koskaan. Kotona testaillessa olin tunnustellut kantamuksia ja todennut sen ihan hyvän tuntoiseksi selässä. Kevyt 25 kiloa. Helppoa kuin mikä. Toiselta se tuntui kun olin matkalla bussiasemalle. Puolitoista kilometriä muuttui jalkojeni alla moninkertaisemmaksi ja paino selässäni sietämättömäksi. Edessäni oli onneksi 15 tuntia pelkkää istumista ja olemista ennen määränpäätä, kerkeäsin levätä vielä ennen varsinaista lähtöä erämaahan. Tiesin kuitenkin koko ajan, että rinkka selässäni ei ollut se mikä painoi hartioitani ja sai askeleeni tuntumaan raskaalta, vaan painolasti on korvieni välissä ja sieltä minun täytyisi lähteä taakkaa keventämään.
DSC_0197.jpg

Maanantai aamuna nostin rinkan selkääni Kiilopään juurella ja lähdin määrätietoisen oloisena tarpomaan kohti tunturin huippua. Alkulämpö Kiilopään kautta kohti suomunruoktua, ensimmäistä autiotupaa ja suunniteltua yöpaikkaa.  Näkyvyys oli huono ja maaginen usvavaippa valittisi tunturien sekä vaarojen yllä.  Muita ihmisiä ei näkynyt missään kiilopäältä laskeutumisen jälkeen ja vanha poroaitaus näytti kuin suoraan kauhuelokuvan kuvauspaikalta. Puhelimesta katosi kenttä hieman aikasemmin. Pystyin hengittämään ja rinkka selässäni tuntui kevenevän jokaisella kilometrillä astellessani syvemmälle korpeen.

Matkan varrelle mahtui paljon monimuotoisia maisemia ja luontoa aidoimmillaan. UKK puiston mahtavuus piilee juuri sen monipuolisuudessa. On mahdollisuus kokea soistoja,  karua tunturimaisemaa, louhikkoja, järvimaisemia, tiheää luonnon metsää ja kauniita kurun pohjia tunturipuroineen. Kaikki kokemani nähtävyydet, paikat ja reissun kommellukset ovat oman blogitekstin arvoinen ja päässä palaankin näihin tarkemmin toisen tekstin parissa omassa blogissani vähän myöhemmin. Tässä tekstissä aion puida enemmänkin oivalluksia, ajatuksia ja havahtumisia joita mystisessä erämaan ympäristössä päässäni pyörittelin.

Tuntuu jopa haastavalta lähteä kirjoittamaan ajatuksia selkeään muotoon reissun jäljiltä. Kirjoitin joka ilta päiväkirjaani mietteitä päivän kulusta,  pohdinnoista ja upeista kohtaamisista joita koin matkallani, joten se auttaa nyt kasaamaan ajatuksista edes jotain yhtenäistä. Tällä hetkellä olo on hyvin haikea, koska poistun koko ajan kovaa vauhtia kohti etelää, omaa kämppää ja normaalia arkeani. Kaikki on hyvin kyllä elämässäni, mutta veri vetää sinne minne se kuuluu ja sen vuoksi pohjoisesta poistuminen tuntuu joka kerta vaikeammalta.  Metsässä koen ja tunnen olevani kokonainen. Tunturin kupeessa istuskellessani en kaivannut ketään, mitään tai minnekään muualle. Syvä hiljaisuus ympärillä tuudittaa omaan horrokseensa, josta havahtuessa huomaa vain hymyilevänsä kuin mikäkin idiootti. Tunturipuron solina auttaa nukahtamaan ja hernerokkasumu kosteuttaa kasvoja niin, että tuntee olevansa elossa enemmän kuin koskaan. Kun ympärillä näkee ja kuulee luontoäidin tarjoaman kauneuden,  ei voi pieni ihminen olla kuin onnellinen.

DSC_0268.jpg

Vaeltaminen on sitä mitä elämän pitäisi yksinkertaisuudessaan muutenkin olla. Selässä kulkee mukana kaikki mitä tarvitset elämiseen ja selviytymiseen. Annat keholle ravintoa tasaisin väliajoin, lepoa etappien välillä ja tarpeeksi palautumisaikaa jotta kroppa ei prakaa.  Huomioit matkan varrella ongelmat sekä vahingot heti niiden ilmaannuttua. Pyrit minimoimaan vahingot niin hyvin kuin mahollista, jottei asiasta kehkeydy ylitsepääsemätöntä ongelmaa myöhemmin, jonka vuoksi matkaa ei voisi jatkaa. Joka päivä edetään eteenpäin, haasteellisuus ja reitit suunnitellaan omat voimavarat huomioon ottaen ja vältetään turhia riskejä, mutta täytyy olla myös olla toisinaan rohkea, poistua  omalta mukavuusalueelta, kulkea erittäin raskaitakin taivalia ja ylittää itsensä jotta voi kokea jotain uskomatonta.

Erämaassa elämä on yksinkertaista ja mielestäni siinä se jutun juju onkin mielestäni. Ympärillä ei ole mitään, mutta siinä silti kaikki karussa kauneudessaan. Ympärillä ei ole kaupungin tuomia häiriötekijöitä, normaalia arkea oravanpyörineen, puhelinta, tietoa ulkomaailmasta, eikä ulkomaailmassa kenelläkään tietoa sinusta. Se on lähes mieletön fiilis kun ymmärtää olevansa täysin tavoittamattomissa. Vaikka vaellukselle lähtisi karkuun ihmisiä, niin siellä tapaamat ihmiset eivät lopulta kovinkaan haittaa. Karu ympäristö takaa ihmisten aitouden, sillä ei kukaan lähde viikoksi vetämään roolia vain jonkun shown vuoksi ja erämaan keskellä ihminen on alastomimmillaan. Ei ole väliä mitä olet ulkomaailmassa, siellä sä olet samalla viivalla kaikkien kanssa, täysin omana itsenäsi ja yksin. Jokainen kulkija jakaa sen mielenkierouden, että nauttii päivästä toiseen hiertyvistä jaloista, suossa rämpimisestä ja nokisesta naamasta. Lapin erämaat ovat täynnä tarinoita ja viisauksia, joita kerrotaan vastaantulijalta toiselle tai autiotuvan nurkassa kaminaa vahtiessa. Lapin taikaa kulkee näissä tarinoissa, viisauksissa ja siinä kokonaisvaltaisessa karussa kauneudessa sukupolvelta sekä kulkijalta toiselle. Vähän se ottaa, mutta paljon se antaa, sille kuka vain uskaltaa taivaltaa, nähdä, kokea ja varsinkin kuunnella.

DSC_0271.jpg

Ajattelin ennen reissuun lähtöä, että käyn läpi paljon mieltäni pitkään painaneita asioita. Selvitän päätäni ja sitä rataa. Päässäni oli oikein mielikuva itsestäni istuskelemassa järvenrannalla pohtimassa syntyjä syviä. Lopulta kovin aktiivisesti en edes asioitani pohdiskellut, tai en ainakaan kovin tietoisesti. Keskityin vaelluksella juuri siihen olennaiseen, eli olemiseen ja yksinkertaisuudessaan kaiken kokemiseen ja nauttimiseen. Elämiseen hetkessä ja selviytymiseen aina etapilta toiselle jonne olin suunnitellut kulkevani. Nukuin joka yö pitkiä yöunia ja eksyinkin kun nautin niin paljon Maantiekurun kauniista olemuksesta. Siinä vaiheessa kun lopulta myönsin olevani ihan hukassa itselleni, vedin leirin pystyyn hyvään paikkaan ja rauhassa nukuin seuraavaan päivään. Heräsin hirveän sumun keskeltä, eli näkyvyyttä ei ollut lähes laisinkaan. Iltapäivään mennessä löysin itseni täysin kartalle, mutta koen tämän hukassa olemisen olleen isoin ja jopa hienoimpia asioita reissullani. Monia palasia loksahteli paikoilleen ja ihan hukassa yksin ollessani oivalsin paljon asioita, ihan kuin vastaukset moniin pohdintoihini olisi olleet aivan nenäni edessä koko ajan.

Lapinhöperönä uskon metsässä kaikella olevan tarkoituksensa. Kun kunnioitat tuntureita, vaaroja ja vaalit luontoäidin omaisuutta, se kyllä vastaa takaisin pitäen huolen omistaan, luonnonlapsistaan. Täysin häiriövapaa ja aikatauluton ympäristö saa mielen selvenemään ja ajatukset loksahtelemaan paikoilleen. Sitä tajuaa kuinka omat elämäsi ongelmat ovat niin pieniä, kuinka pieni sinä itse olet kaiken keskellä, unohtamattakaan sitä kuinka paljon kauneutta meillä on edessämme jos vain uskallamme ja osaamme katsoa. Ei pidä jäädä murehtimaan mennyttä tai eilistä, vaan tärkeintä on se mitä teet tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Aivan kuten vaeltaessa, vahingon sattuessa ei jäädä märehtimään vaan mietitään miten tilanne korjataan ja vahinko minimoidaan jotta matkaa voi jatkaa parhaiten. Lapin voimaannuttava voima ei ole pöty puhetta, eikä siis ole ihme että ihmiset halajavat lappiin takaisin. Kun sen kokee ja tuntee, erämaan ja luonnon yksinkertaisen kauneuden, siellä piilevän voimaannuttavan energian ja rauhallisuuden, ei haluaisi sieltä enää palatakaan takaisin.

Reissu antoi paljon ja myönnän olon olleen metsästä paluun jälkeen hieman riepu. Nyt pyyhin vielä tuhkia siivistäni, mutta tunnen koko ajan voimaantuvan tunteen vahvistuvan sisälläni. Lappi, teki taas tehtävänsä ja aika on nousta ylös tuhkasta vahvempana kuin koskaan aiemmin.

Tietoa kirjoittajasta

NANNAINA – ANNIINA – AP

16933509_10208393429898322_938122_n.jpg

Lue lisää hänestä! http://nannainan.blogspot.fi/